23.04.2010

Elinaikakertoimella varaudutaan eliniän pitenemiseen

Vuonna 2010 alkaviin työeläkkeisiin vaikuttaa ensimmäisen kerran elinaikakerroin. Elinaikakertoimen avulla kuukausieläkkeen määrä sopeutetaan suomalaisten pidentyvään elinikään.

Elinaikakerroin vaikuttaa vuonna 1948 syntyneiden ja tätä nuorempien työntekijöiden ja yrittäjien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeisiin silloin, kun eläke tai työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai myöhemmin.

”Joustavan vanhuuseläkeiän saavuttanut 63-vuotias suomalainen elää nyt keskimäärin 21 vuotta, mutta Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 jo 25 vuotta.
Elinaikakertoimen tavoitteena on, että käyttäisimme osan pidentyneestä elinajastamme työhön ja osan eläkkeellä oloon”, Veritas Eläkevakuutuksen palvelupäällikkö Marjaana Vuorinen valottaa.”

Elinaikakerroin määritellään kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä. Vuonna 1948 syntyneiden elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä 0,83 prosenttia.

Elinaikakerroin ei vaikuta osa-aikaeläkkeen eikä kansaneläkkeen määrään. Sen sijaan osa-aikaeläkkeen jälkeiseen vanhuuseläkkeeseen kerrointa sovelletaan.

Nuorten eläkkeisiin selkeä vaikutus ilman työurien pidentämistä

Jos suomalaisten elinikä jatkaa pitenemistään ennusteiden mukaan, elinaikakertoimen vaikutuksesta nuorten ikäluokkien eläkkeisiin tulee Marjaana Vuorisen mukaan tuntuva: ”Ennusteiden mukaan esimerkiksi 1980 syntyneen henkilön elinajanodote on jo sen verran nykyistä parempi, että hänen vanhuuseläkkeestään 63-vuotiaana arvioidaan tulevan 17,8 prosenttia pienemmän, kuin jos elinaikakerrointa ei olisi ollut. Kertoimen vaikutusta omaan eläkkeeseen voi kuitenkin pienentää työskentelemällä pidempään.”

Verkkosivuilta www.tyoelake.fi löytyy laskuri, joka havainnollistaa elinaikakertoimen vaikutusta.

Työkyvyttömyyseläkkeissä kertoimen vaikutus lievempi

Elinaikakerroin koskee henkilöitä, joiden työkyvyttömyys alkaa vuonna 2010 tai myöhemmin. Työkyvyttömyyseläkkeissä elinaikakertoimen vaikutus on kuitenkin lievempi kuin vanhuuseläkkeissä.

”Koska työkyvyttömällä ei yleensä ole mahdollisuuksia pidentää työssäoloaikaansa, elinaikakerroin vaikuttaa vain työkyvyttömyyden alkamiseen mennessä ansaittuun eläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkettähän lasketaan tämän lisäksi myös työkyvyttömäksi tulon ja vanhuuseläkeiän väliseltä ajalta, mutta tähän niin kutsuttuun tulevan ajan eläkeosaan elinaikakerroin ei vaikuta”, Marjaana Vuorinen kertoo.

Työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi elinaikakerrointa ei sovelleta enää uudelleen.

Eläkettä työskentelystä aina 68-vuotiaaksi saakka

Lakisääteiselle vanhuuseläkkeelle voi Suomessa jäädä 63–68-vuotiaana. Jos jatkaa työelämässä, karttuu työskentelystä eläkettä aina 68-vuotiaaksi saakka. Tällä hetkellä suomalaiset jäävät kuitenkin työeläkkeelle keskimäärin jo alle 60-vuotiaana. Tässä huomioidaan myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet, mikä alentaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää.

”Päätös eläkkeelle siirtymisestä on luonnollisesti monen tekijän yhtälö. Mutta jos terveyttä ja mahdollisuuksia riittää, niin kannattaa muistaa, että 63-vuotiaasta alkaen työskentelystä karttuu eläkettä 4,5 % palkasta vuodessa. Työelämässä jatkaminen on ehdottomasti paras keino parantaa oman eläkkeensä määrää”, Vuorinen summaa.


Etusivulle	Veritas Eläkevakuutus Palvelut Ajankohtaista e-Palvelupiste Yhteystiedot