Veritas turvaa asiakkaidensa tulevaisuutta
Veritas turvaa asiakkaidensa tulevaisuutta tarjoamalla asiakaskeskeistä ja ihmisläheistä palvelua lähes 11 000 yrittäjälle, 6 800 työnantajalle ja 28 500 eläkkeensaajalle.
Asiakas keskipisteenä – myös käytännössä
Veritaksen arvojen mukaan asiakas on yhtiön toiminnan keskipiste. Ystävällinen ja ihmisläheinen asiakaspalvelu ohjaa päivittäistä työtämme ja yhtiössä tehtäviä valintoja.
Lue lisää
Asiakaslupauksemme mukaan tarjoamme alan parasta palvelua. Lupauksen lunastaminen pitää sisällään myös lupauksen toiminnan ja prosessien jatkuvasta kehittämisestä asiakkaan eduksi.
Olemme vuodesta 2012 valmistelleet uutta, Kevan järjestelmään perustuvaa sähköistä eläkkeenkäsittelyjärjestelmää yhdessä Varman ja Eläke-Fennian kanssa. Uusi järjestelmä automatisoi eläkkeenkäsittelyä ja tulee eläkkeenhakijan kannalta nopeuttamaan hakuprosessia entisestään. Uusi järjestelmä otetaan vuodesta 2014 alkaen vaiheittain käyttöön niin, että vanhuuseläkkeet siirtyvät ensimmäisenä uuden järjestelmän piiriin.
Muuttuva yhteiskunta asettaa tavoitettavuudelle uusia haasteita. Vaikka haluammekin korostaa henkilökohtaista palvelua, haluamme myös tarjota vakuutusasiakkaillemme mahdollisuutta hoitaa päivittäisiä TyEL- ja YEL-asioita myös silloin, kun asiakaspalvelumme ei ole auki. Olemme vuoden 2013 aikana uusineet verkkopalvelumme kokonaan, ja uusi VerNet-verkkopalvelumme otettiin käyttöön helmikuussa 2014. Verkkopalvelussa asiakas saa käyttöönsä myös koko sähköisen työhyvinvoinnin työkalupakkimme.
Uusi verkkopalvelumme VerNet
Kehitämme palveluamme jatkuvasti – uudistimme vuonna 2013 TyEL- ja YEL-asiakkaidemme verkkoasioinnin. Uudessa VerNet-verkkopalvelussa voit hoitaa vakuutusasioitasi myös silloin, kun asiakaspalvelumme ei ole auki.
Lisää VerNetistä
TyEL- ja YEL-asiakkaat
Talouden taantuma heijastui Veritaksen kokonaismaksutulon kehitykseen, joka usean hyvän kasvuvuoden jälkeen taittui hienoiseen laskuun.
Vuoden 2013 lopulla Veritaksessa oli voimassa 6 791 TyEL-vakuutusta, joissa oli 53 339 vakuutettua työntekijää. Vakuutettu TyEL-palkkasumma laski hieman edellisvuodesta, 1,1 prosenttia, ja oli 1 601,1 miljoonaa euroa. TyEL-maksutulo oli 395,3 miljoonaa euroa.
YEL-vakuutusten määrä laski 3,7 prosenttia ja oli 10 870. Kireästä taloustilanteesta huolimatta yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo nousi 5 prosenttia. Veritaksen vakuuttama YEL-työtulo oli 252,1 miljoonaa euroa. YEL-maksutulo oli 57,5 miljoonaa euroa.
Luottotappiot nousivat 5,9 miljoonaan euroon.
Vakuutusasiakkaamme
|
2013 |
2012 |
|
TyEL-vakuutukset | 6 791 | 6 991 |
TyEL-vakuutetut | 53 339 | 54 331 |
YEL-vakuutukset | 10 870 | 11 290 |
2 500 uutta eläkkeensaajaa
Vuoden 2013 aikana Veritas myönsi 2 506 uutta eläkettä.
|
2013 |
2012 |
|
Vanhuuseläke | 1 785 | 1 819 |
Työkyvyttömyyseläke | 411 | 398 |
Osa-aikaeläke | 86 | 79 |
Perhe-eläke | 224 | 221 |
Kaiken kaikkiaan Veritas maksoi eläkettä 28 424 henkilölle. Eläkkeensaajien määrä kasvoi 3 prosenttia.
Eläkkeenhakijan toimeentulon jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että eläkepäätökset tehdään ajallaan ja virheettömästi. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden osalta Veritaksen keskimääräiset käsittelyajat ovat poikkeuksellisen hyvät, 7 ja 6 päivää alle alan keskiarvon. Perhe-eläkkeissä ja osa-aikaeläkkeissä käsittelyajat ylittävät alan keskiarvon (4 ja 9 päivää alaa hitaampi).
Hyvinvoiva työyhteisö pitkien työurien taustalla
Hyvinvoiva työyhteisö tukee työssä jaksamista ja edistää eläkeaikaista toimeentuloa. Veritas tarjoaa työhyvinvoinnin työkaluja, tukea ja neuvontaa työhyvinvointiasioissa kaikille asiakkailleen.
Vuonna 2013 asiakasyritysten työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen tähtääviä Avanti-ohjelmia oli käynnissä 118 asiakasyrityksessä. Avanti-ohjelmassa pureudutaan laajasti työyhteisön hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin kuten työyhteisön johtamiseen, yksilön elämänhallintaan, turvalliseen työympäristöön ja osaamisen kehittämiseen.
66 yrittäjää mittautti oman elämäntapansa vaikutuksia hyvinvointiinsa Veritaksen tarjoamassa elämäntapa-analyysissä. Analyysissä mitataan sydämen sykkeen vaihteluväliä ja sen tulokset kertovat elintapojen vaikutuksesta testihenkilön hyvinvointiin.
Veritas järjesti 11 avointa ja 53 asiakaskohtaista työhyvinvointikorttikoulutusta vuonna 2013. Osallistujat saivat suoritetusta kurssista Työturvallisuuskeskuksen Työhyvinvointikortin.
Kuntoutus
Työeläkekuntoutus on tarkoitettu työelämässä jo aktiivisesti mukana oleville henkilöille, joille terveydentila aiheuttaa ongelmia nykyisessä työssä selviytymiseen.
Varhaisesta kuntoutuksesta on osoitettu olevan hyötyä kuntoutujien työhönpaluun kannalta. Erityisen tuloksellista työeläkekuntoutus on silloin, kun asiakas tulee kuntoutuksen piiriin suoraan työelämästä. Heistä jopa lähes 80 prosenttia voi jatkaa työssä terveydentilarajoitteistaan huolimatta.
Myös kuntoutustukijaksoilta palataan työelämään kohtuullisesti. Hieman yli puolet asiakkaista voi jatkaa ammatillisen kuntoutuksen läpikäytyään työelämässä, vaikka he määräaikaisesti ovatkin olleet työkyvyttömiä.
Vuonna 2013 Veritas vastaanotti 112 uutta kuntoutushakemusta.
Artikkeli
Julkaistu 02.04.2014
Asiakas keskipisteenä – myös käytännössä
Veritaksen arvojen mukaan asiakas on yhtiön toiminnan keskipiste. Ystävällinen ja ihmisläheinen asiakaspalvelu ohjaa päivittäistä työtämme ja yhtiössä tehtäviä valintoja.
”Hyvä palvelu ei ole mitään tähtitiedettä”, toteaa johtaja Stefan Strandberg. ”Itse asiassa se tarkoittaa, että olemme saavutettavissa, pidämme lupauksemme ja olemme rehellisiä.”
”Tarvitaan tietoisia valintoja ja tavoitteellista työtä. Veritaksessa toimintamme perustuu henkilökohtaiseen palveluun, ja me haluamme tarjota alan parasta palvelua.”
Lupaukset voidaan lunastaa ammattitaitoisen henkilökunnan avulla. Kaikki Veritaksen vakuutusneuvojat ovat jo noin kymmenen vuoden ajan perehtyneet sekä yrittäjien että työntekijöiden vakuutusten hoitamiseen.
”Jokainen vakuutusasiakkaamme saa oman, nimetyn vakuutusneuvojansa”, kertoo Strandberg. ”Laajan ammatillisen osaamisemme ansiosta erityisesti pienyrittäjät voivat hoitaa asiansa yhdellä kertaa riippumatta siitä, koskeeko asia yrittäjää itseään, hänen työtekijöitään tai esimerkiksi työhyvinvointiin liittyvää neuvontaa.”
”Kun yhteyshenkilöllä on mahdollisuus paneutua asiakkaan tilanteeseen, kaikki sujuu nopeasti ja joustavasti. Se luo perustan luottamukselle vuosikausiksi eteenpäin.”
Saavutettavuus on kaikki kaikessa
Laadukkaasta ja ammattitaitoisesta palvelusta ei ole mitään hyötyä, ellei asiakas tavoita meitä.
”Periaatepäätöksemme mukaan asiakas saa aina ihmisen vastaamaan puheluunsa. Palvelua saadakseen ei tarvitse painaa ykköstä tai kakkosta. Asiakkaan ei myöskään tarvitse jäädä langoille odottamaan – tavoitteenamme on vastata kaikkiin puheluihin 20 sekunnin kuluessa. Viimeisten kolmen vuoden aikana odotusaika on ollut 11–12 sekuntia.”
”Jotta meihin olisi helppo ottaa yhteyttä, päätimme myös ilmoittaa palveluneuvojiemme suorat numerot asiakaskirjeissämme.”
Puhelinpalvelu ei kuitenkaan ole ainoa asia, johon Veritas on panostanut. ”Vakuutusasioita pitää pystyä hoitamaan silloinkin, kun asiakaspalvelu ei ole auki. Tavanomaisten toimistoaikojen ulkopuolella palvelua haluavat voivat käyttää hiljattain uudistettua verkkopalveluamme.”
On tärkeää kuunnella asiakasta
Koska asiakas on toimintamme keskipisteessä, häntä on myös kuunneltava. ”Palautetta on kuunneltava tarkasti. Kun uudistimme viime vuona verkkopalvelumme, otimme asiakkaat mukaan jo testausvaiheessa.”
”Olemme kehittäneet myös muita tapoja ylläpitää asiakaskontakteja. Lähetämme esimerkiksi vuosittain asiakkaille vakuutusotteen, jossa on mukana eläkevakuutusta koskevia vinkkejä. Uusia ideoita kehitetään koko ajan.”
Veritaksella on yli sadan vuoden kokemus vakuutusalalta. ”Uskallan väittää, että emme olisi menestyneet näin hyvin näin kauan, ellemme olisi tietoisesti panostaneet hyvään palveluun. Se on ollut vahvuutemme ensimmäisen sadan vuoden ajan ja on sitä toivon mukaan vielä seuraavatkin sata vuotta.”
Artikkeli
Julkaistu 28.05.2013
"Yrittäjyys tarkoittaa sitä, että elää täysillä" - Gunvor Backman, 83, ei suunnittele eläkkeelle jäämistä
Vuonna 1952, samoihin aikoihin kun Helsinki oli olympiaisäntänä ja Coca Cola tuli Suomeen, Gunvor Backman perusti ensimmäisen kahvilansa. Nyt, 61 vuotta myöhemmin, Backmanin perheyritys pitää kahta kahvilaa Helsingissä; Café Esplanadia Pohjoisesplanadilla ja Café Succésta Korkeavuorenkadulla. Backman toimii edelleen aktiivisesti perheyrityksessä, eikä suunnittele jäävänsä eläkkeelle lähitulevaisuudessa: ?Minähän olen jo ylittänyt tavallisen eläkeiän, ja epätavallisenkin! En mieti asiaa sen enempää.
Suomalainen kahvikulttuuri on muuttunut radikaalisti sinä aikana, kun Backman on ollut mukana alalla: ”Ainahan on ollut kahviloita ja leipomoita, erityisesti Helsingissä ja muissa suuremmissa kaupungeissa. Mutta niiden lukumäärä on kyllä kasvanut paljon viime vuosikymmenten aikana”, hän kertoo. Ennen vanhaan kahvilakäynti oli jotakin erityistä ja juhlavaa. Virkamiehillä ja kotirouvilla oli mahdollisuus käydä kahviloissa, ja silloin pukeuduttiin hienommin ja valittiin leivonnainen huolellisesti. ”Kynnys tulla kahvilaan on laskenut, enää siihen ei tarvitse valmistautua. Voi vain pistäytyä sisään, ja myös pienet lapset ovat tervetulleita”, Backman sanoo.
Kaikkea ei tarvitse osata
Myös monet asiat varsinaisen kahvilatoiminnan ympärillä ovat muuttuneet. ”IT-kehitys on kiihtynyt aivan uskomattomalla nopeudella viimeisten 15 vuoden aikana. Täytyy olla todella varma omasta asiastaan, jotta pysyy mukana. Jokaiseen uuteen trendiin ei ehdi eikä voi mennä mukaan.” Backmanin ohje uusille yrittäjille on, että opettelee hyväksymään sen, ettei kaikkea voi tietää. "Joskus on ihan okei sanoa, että ei osaa. Ei kannata lausua mielipiteitään asioista, joita ei tunne.”
Joskus on ihan okei sanoa, että ei osaa.
Löydä oma tapasi rentoutua
Yrittäjän arki on usein stressaavaa ja päivät voivat venyä pitkiksi. Miten Backman jaksaa painaa töitä vuosikymmen toisensa perään? ”Minulle yrittäjyys tarkoittaa sitä, että elän täysillä. Totta kai työn ja vapaa-ajan välinen ero himmenee kun on oma yritys – joskus joutuu nukkumaan ongelmiensa kanssa. Mutta sellaiset hetket ovat lyhyitä!” hän sanoo.
Backman huomauttaa, että työtä ei pidä yrittää tehdä taukoamatta. ”Jokaisen täytyy löytää oma tapansa rentoutua, jotta jaksaisi kaiken.” Backman itse saa energiaa jazzin kuuntelemisesta, öljyvärimaalauksesta ja puutarhanhoidosta. ”Ajattelemme usein, että vain lomat ovat vapaa-aikaa. Mutta kyllähän illatkin kuuluvat siihen. Jos menee kuntosalille tai kampaajalle, sekin kaikki on vapaa-aikaa! Yrittäjän pitää elää myös vapaa-aika täysillä.”
Opi virheistä
Backmanin mukaan jokaisen tulee valmistautua siihen, että elämässä tulee eteen vastoinkäymisiä, riippumatta siitä, missä on töissä. ”Ei yrittäjällä ole yhtään sen useampia ongelmia kuin muillakaan. Oikeastaan voi olla jopa helpompaa; ei ole aikaa miettiä pieniä murheita!” Kun omistaa pienen yrityksen, täytyy ottaa vastuu kokonaisuudesta ja tehdä nopeitakin ratkaisuja. ”Jos tekee virheen, siitä joutuu maksamaan. Mutta samalla sitä kasvaa ja vahvistuu.”
Sijoittaminen on maailman ymmärtämistä
Veritaksen tehtävä ja velvollisuus on hoitaa meille uskottuja eläkevaroja vastuullisesti niin, että eläkejärjestelmän tavoitteet tuotosta ja turvaavuudesta täyttyvät pitkällä aikavälillä. Näin olemme osaltamme turvaamassa suomalaisia eläkkeitä.
Hyvien tuottojen saavuttaminen edellyttää ympäröivän maailman ja sen tulevaisuuden ymmärtämistä. Sijoittajina tutkimme maailman muutostrendejä ja talouden syklejä globaalisti ja suhteutamme sijoituspäätöksemme näkemykseemme tulevasta kehityksestä. Aktiivisella ja vastuullisella pääoman allokoinnilla pyrimme pitkällä aikavälillä saavuttamaan tavoitteidemme mukaisen tuoton halliten kokonaisuuden riskit.
Veritas on myös allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet vuonna 2012 ja raportoi toiminnastaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014.
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa aktiivista päätöksentekoa ja viisasta allokointia
Vastuullinen sijoitustoiminta perustuu hyvään sijoituskohteiden analyysiin ja sijoituspäätösten tulevien vaikutusten ymmärtämiseen. Harkittu, vastuullinen päätöksenteko on myös tärkeä osa sijoitusriskien hallintaa.
Lue lisää Veritaksen vastuullisesta sijoittamisesta
Hyvät pitkän aikavälin tuotot
Eläketurvakeskus käyttää pitkän aikavälin ennusteissaan työeläkemaksun kehityksestä ja järjestelmän rahoituksesta 3,5 prosentin reaalituotto-olettamaa. Tämä on myös Veritaksen sijoitustoiminnan minimituottotavoite pitkällä aikavälillä.
Veritaksen vuosittainen nimellinen tuotto on vuodesta 1997 lähtien ollut 6,0 prosenttia (inflaatiokorjattu reaalituotto 4,1 prosenttia). Viimeisen viiden vuoden aikana vuosittainen tuotto on ollut 7,0 prosenttia (reaalituotto 5,1 prosenttia).
Nimellinen sijoitustuotto (%) vuosina 1997–2013
Sijoitusvuosi 2013 oli vahva
Veritaksen sijoitukset tuottivat vuonna 2013 hyvin, 7,4 prosenttia. Sijoitetun pääoman arvo nousi 170 miljoonaa euroa 2,4 miljardiin euroon. Keskuspankkien elvytystoimet tuottivat tulosta ja talouden kasvu alkoi näyttää valoisammalta myös Euroopassa. Riskilliset omaisuusluokat kehittyivät pääosin hyvinkin suotuisasti, sen sijaan korkotuotot jäivät maltillisiksi nousussa olleiden korkotasojen vuoksi.
Vahva osaketuotto
Vahvin tuotto tuli osakesijoituksista, 16,7 prosenttia. Noteeratut osakkeet tuottivat 18,3 prosenttia.
Osakemarkkinoilla etenkin suomalaiset osakkeet kehittyivät vahvasti ja Veritaksen kotimaiset osakesijoitukset tuottivat 27,3 prosenttia. Heikoin tuotto osakesalkussa tuli kehittyvien markkinoiden osakkeista, joissa kokonaistuottoa painoi myös huomattavasti heikenneet valuutat.
Maltillinen korkotuotto
Sijoitustoiminnan kokonaistulosta laskee maltillinen korkotuotto. Veritaksen korkosijoitukset tuottivat 1,5 prosenttia, mikä nousevassa korkoympäristössä oli kuitenkin kohtuullisen hyvin. Varsinkin yrityslainat tuottivat odotusten mukaisesti vuonna 2013. Vastaavasti kuin osakemarkkinoilla, heikenneet kehittyvien markkinoiden valuutat painoivat kehittyvien markkinoiden valtionlainojen tuotot pakkaselle.
Vakaat kiinteistösijoitukset
Kiinteistösijoitukset tuottivat markkinaolosuhteisiin nähden hyvin, 5,9 prosenttia. Veritaksen suorat kiinteistösijoitukset painottuvat lähes kokonaan kotimaahan.
Veritaksen kiinteistöjä hallinnoidaan tehokkaasti. Suhdannekehitys on laskenut kiinteistöjen käyttöastetta jonkin verran, mutta se on edelleen korkealla tasolla. Huolellisen kunnossapidon avulla taataan vakaa arvonkehitys myös tulevaisuudessa.
Sijoitusjakauma
|
M€ |
tuotto, % |
% salkusta |
Korkosijoitukset |
1 085,1 |
1,5 |
44,4 |
Lainasaamiset 1) |
26,4 |
2,8 |
|
Joukkovelkakirjalainat |
980,0 |
1,6 |
|
Julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat |
234,1 |
-1,2 |
|
Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat |
745,9 |
2,4 |
|
Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset 1) 2) |
78,8 |
0,4 |
|
Osakesijoitukset |
886,3 |
16,7 |
36,2 |
Noteeratut osakkeet |
758,4 |
18,3 |
|
Pääomasijoitukset 3) |
80,4 |
7,0 |
|
Noteeraamattomat osakkeet 4) |
47,5 |
8,9 |
|
Kiinteistösijoitukset |
426,9 |
5,9 |
17,4 |
Suorat kiinteistösijoitukset |
366,1 |
5,8 |
|
Kiinteistösijoitusrahastot |
60,8 |
5,9 |
|
Muut sijoitukset |
48,4 |
8,4 |
2,0 |
Hedge-rahastosijoitukset 5) |
0,0 |
-5,3 |
|
Muut sijoitukset 6) |
48,4 |
9,8 |
|
Sijoitukset yhteensä |
2 446,6 |
7,4 |
|
¹ Sisältää kertyneet korot.
² Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat.
³ Sisältää pääoma- ja mezzanine-rahastot.
⁴ Sisältää noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt.
⁵ Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta.
⁶ Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin.
Vakavaraisuus vahvistui
Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta ja vakavaraisuuspääoma nousi 541,1 miljoonaa euroon eli 27,6 prosenttiin vastuuvelasta. Vakavaraisuuspääoma oli 2,1-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan.
Vakavaraisuussäännökset muuttuivat 1.1.2013. Nykyinen vakavaraisuuspääoma muodostuu aiemmasta toimintapääomasta ja tasoitusvastuusta. 31.12.2012 asti toimintapääoma sisälsi tasausvastuusta toimintapääomaan rinnastettavan erän. Vuoden 2012 päättyessä Veritaksen vakavaraisuusaste oli 24,1 prosenttia ja vakavaraisuussuhde 2,4.
Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa aktiivista päätöksentekoa ja viisasta allokointia
Työeläkevaroja on kertynyt jo ennätykselliset 160 miljardia euroa. Niiden hallinnoimisesta vastaavat yksityisen ja julkisen alan työeläkevakuuttajat. Veritas turvaa asiakkaidensa tulevaisuutta hallinnoimalla noin 2,4 miljardin sijoitussalkkua.
Työeläkevarojen hallinnoiminen on vastuullinen tehtävä. ”Mehän emme sijoita omia rahojamme, vaan tulevien eläkkeensaajien rahoja. Meillä on velvollisuus huolehtia näiden ihmisten eläketurvasta, eikä sijoituspäätöksiä voi tehdä heppoisin perustein”, sanoo Veritaksen sijoitusjohtaja Niina Bergring.
”Työeläkevakuuttajat pitäisi nähdä eräänlaisina pääoman huoltajina, joiden tarkoitus on tehdä sijoituspäätöksiä hyvin pitkäjänteisesti ja kokonaisuuden etu huomioiden. Rahalla on tunnetusti valtaa, sitä pitää käyttää viisaasti.”
Järkevät ja hyvät kohteet löytyvät tutkimalla
Bergringin mukaan viisaus näkyy varojen allokoinnissa järkeviin ja hyviin kohteisiin. ”Vain sijoittamalla hyviin ja vastuullisesti toimiviin yhtiöihin ja kohteisiin voimme arvojemme mukaisesti turvata tulevaisuutta.”
Tarkoin analysoidut sijoituspäätökset muodostavat siis vastuullisen sijoittamisen perustan. ”Me näemme vastuullisen sijoittamisen hyvin isona käsitteenä. Sitä ei voi puristaa kaavamaiseen rasti ruutuun -arviointiin, vaan sen pitää olla täysin integroitua sijoitusprosessin kaikkiin päätöksentekovaiheisiin. Vastuullisuus voi tarkoittaa eri asiaa eri tilanteissa.”
”Jokaista sijoituspäätöstä pitää arvioida yksilöllisesti johdonmukaisen sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen selvitystyön kautta. Ja hyvin pitkällä aikajänteellä”, muistuttaa Bergring. ”Sijoituspäätösten arvioiminen kvartaalin tai edes vuoden mittaisessa perspektiivissä ei ole tarkoituksenmukaista, vaan puhumme kolmen, viiden tai jopa kymmenen vuoden horisontista.”
Sijoittaminen on maailman ymmärtämistä
Sijoittajan työ on lopulta varsin käytännönläheistä. ”Suuri yhteinen haasteemme on, ettei kukaan tiedä, mitä tuleman pitää. Ainoa tapa yrittää ymmärtää ympäröivän maailman kehitystä on tehdä järjestelmällistä tutkimusta ja sitä kautta nähdä isompia, globaaleja kehityskaaria.”
Tutkimalla pyritään minimoimaan yllätyksiä. ”Kokonaan se ei tietenkään onnistu. Sijoitussalkku koostuu tavallaan joukosta riskejä, joita vastaan odotamme tiettyä tuottoa. Joskus yksittäiset riskit realisoituvat. Mutta tutkimalla opimme tuntemaan kohteemme ja minimoimaan näitä ikäviä yllätyksiä.”
Toisin sanoen tutkiminen on ennakointia. ”Kyllä. Jos jo sijoituspäätöstä tehtäessä selvitetään mahdollisimman hyvin esimerkiksi, toimiiko sijoituskohde vastuullisesti vai ei, meidän ei optimitilanteessa koskaan tarvitse mennä vaikuttamisprosessiin asti.”
”Toki on hyvä muistaa, että sijoittajana toimimme aina vain julkisen tiedon varassa. Joskus faktat muuttuvat ja toimiin täytyy ryhtyä turvataksemme eläkkeensaajien etuja eli sijoitusvarallisuutta.”
Veritas on vuonna 2012 allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Ensimmäinen julkinen UNPRI:n mukainen raportti julkaistaan keväällä 2015.
Osaava ja omistautunut henkilöstö takaa korkeatasoisen asiakaspalvelun
Visionamme on olla asiakaskeskeisen palvelun edelläkävijä. Asiakaslupauksemme mukaan tarjoamme asiakkaillemme alan parasta palvelua yksilöllisesti ja ammattitaitoisesti palvellen.
Hyvän asiakaspalvelun edellytyksenä on sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta. Veritaksessa asiakasta palvelee nimetty yhteyshenkilö, joka voi tarvittaessa neuvoa asiakasta laaja-alaisesti niin yrittäjän kuin työnantajan työeläkevakuutuksissa sekä työhyvinvointiasioissa.
Korkeaa ammattitaitoa tukevat viime vuosien panostukset erityisesti perehdyttämiseen ja henkilökunnan työhyvinvoinnin kehittämiseen. Vuonna 2013 olemme keskittyneet yhtiön sisäisen vuoropuhelun parantamiseen koko henkilökunnan kattavalla valmennusohjelmalla. Tämä lisäksi jokainen veritaslainen kouluttautui keskimäärin 3,7 päivää.
Veritaksen henkilökunta viihtyy työssään. Corporate Spirit Oy:n meille suorittaman henkilöstötutkimuksen mukaan PeoplePower®-luokituksemme oli 72,2, kun toimihenkilönormi Suomessa on 65,0. PeoplePower®-luokituksessa yhdistyvät sitoutumis-, johtamis-, suorituskyky- ja engagement-indeksit. Moni veritaslainen onkin valmis suosittelemaan Veritasta työnantajana.
Vuonna 2013 veritaslaisia oli keskimäärin 138.
Työntekijätiedot
|
2013 |
2012 |
|
Keskimääräinen henkilölukumäärä |
138 |
137 |
Määräaikaiset työsuhteet |
4 |
7 |
Sukupuolijakauma miehet/naiset (%) |
23/77 |
23/77 |
Sukupuolijakauma, keskijohto ja ylin johto m/n (%) |
36/64 |
35/65 |
Henkilöstökyselyyn vastanneita työntekijöitä (%) |
91,4 |
88,2 |
PeoplePower®-luokitus (toimihenkilönormi Suomessa) |
72,2 (65,0) |
72,7 |
Veritaslaisten ikäjakauma
Palkkaus ja palkitseminen
Kannustepalkkiojärjestelmä
Koko Veritaksen henkilökunta lukuun ottamatta kenttämiessopimuksella työskenteleviä yritysyksikön yhteyspäälliköitä kuuluu kannustepalkkiojärjestelmän piiriin. Kannustepalkkiota ei myöskään makseta hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenille.
Palkkioita maksetaan, jos hallituksen vuosittain vahvistamat yhtiötasoiset tavoitteet saavutetaan. Vuonna 2013 tavoitteet koskivat
- myyntiä
- hoitokustannussuhdetta
- sijoitustulosta
- henkilöstön työtyytyväisyyttä
- asiakastyytyväisyyttä.
Henkilökohtaisen kannustepalkkion suuruus määräytyy yhtiötasoisten tavoitteiden lisäksi kehityskeskusteluissa määriteltyjen henkilökohtaisten tavoitteiden täyttymisestä. Maksettava kannustepalkkio lasketaan vuosiansioista, joista on vähennetty edelliseltä vuodelta maksettu kannustepalkkio sekä ylityökorvaukset.
Vuodelta 2013 kannustinpalkkiota maksettiin yhteensä 577 722,56 euroa.
Henkilöstörahasto
Veritaksessa on henkilöstörahasto, johon kuuluvat kaikki yhtiöön työsuhteessa olevat työntekijät sen kuukauden alusta, kun työsuhde on kestänyt viisi kuukautta.
Kun yhtiö saavuttaa hallituksen asettamat tulostavoitteet, henkilöstörahastoon siirretään 0-1,5 prosenttia maksetuista palkoista ja palkkioista, pois lukien mahdolliset kannustepalkkiot. Summa jaetaan jäsenten rahasto-osuuksiksi vuosittain tehtyjen työpäivien perusteella.
Vuodelta 2013 henkilöstörahastoon ei makseta voittopalkkioerää.
Rahaston jäsenosuuksien laskentaa ja maksamista hallinnoi Innova Henkilöstörahasto- ja Eläkepalvelu Oy.
Avoin ilmapiiri lisää työviihtyvyyttä
Olemme kuluneen vuoden aikana panostaneet avoimuuteen ja dialogin lisäämiseen organisaatiomme eri osien välillä. Yksi keino lisätä avoimuutta on käydä kehityskeskusteluja ryhmässä.
Lisää avoimuutta ryhmäkehityskeskusteluilla
Lisää avoimuutta ryhmäkehityskeskusteluilla
Kehityskeskustelut ovat monessa työpaikassa varma kevättalven merkki. Kehityskeskustelu on tärkeä työväline yrityksen toiminnan seurantaan ja suunnitteluun sekä henkilöstön osaamisen kartoittamiseen. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että keskustelun voi pitää myös yhdessä tiimin kanssa.
Veritaksen eläkepalveluissa tätä on kokeiltu parin vuoden ajan. Kehityskeskusteluja lähdettiin muokkaamaan työntekijöiltä saadun palautteen perusteella, ja kokemukset uudenmallisista kehityskeskusteluista ovat olleet hyviä.”Meillä osaaminen on aina tiimin osaamista, ja tavoitteet tiimikohtaisia. Sen takia on luonnollista pitää myös kehityskeskustelut ryhmissä”, Veritaksen eläkepalveluista vastaava palvelupäällikkö Marjaana Vuorinen kertoo.
”Osastomme on melko suuri, joten tapaaminen koko tiimin kanssa kerralla säästää myös aikaa. Tehokkuus ei kuitenkaan ollut ensisijainen syy ryhmäkehityskeskusteluihin siirtymiseen.” Vuorisen mukaan ryhmäkehityskeskustelun hyödyt tulevat esiin parantuneena kommunikaationa. ”On hedelmällisempää keskustella työtilanteesta ja tavoitteista tiimitasolla. Tällä tavalla jokainen saa kokonaiskuvan tiimin työtilanteesta, ja kaikilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä.”
Valmistautuminen auttaa avautumaan
Onnistuneen kehityskeskustelun avain, olipa sitten kyse yksilö- tai ryhmäkeskustelusta, on molemminpuolinen avoimuus ja hyvä valmistautuminen. Keskustelun aloittamista voi helpottaa lähettämällä osallistujille valmiiksi pohdittavaa jo ennen tapaamista. ”Tiimit valmistautuvat kehityskeskusteluun yhdessä. Kaikille osallistujille lähetetään ennakkoaineistoa noin viikkoa ennen kehityskeskustelua. Kyse on hyvin konkreettisista, omaan työhön liittyvistä asioista, joten keskustelu on yleensä vilkasta”, Vuorinen kertoo.
Kiireessä ei synny keskustelua, joten on tärkeää, että ryhmäkehityskeskustelulle varataan riittävästi aikaa. ”Meillä on varattu yhdelle keskustelulle aina joko koko aamupäivä tai koko iltapäivä. Tilanne pitää rauhoittaa niin, että kaikilla on aikaa puhua.”
Selkeät menestyksen mittarit tärkeitä
Mistä kehityskeskustelussa sitten oikein puhutaan? ”Käymme ainakin läpi edeltävän vuoden tavoitteet ja arvioimme niiden saavuttamista. Samalla asetetaan tavoitteet kuluvalle vuodelle. Ne johdetaan suoraan yhtiön strategisista tavoitteista. Tällä tavalla näkyy selvästi, miten oma työ on kytköksissä koko yhtiön menestykseen. On tärkeää löytää selkeät mittarit; muuten on mahdotonta arvioida onnistumista vuoden päätyttyä”, Vuorinen muistuttaa. Tavoitteet ja mittarit kirjataan ylös, ja lähetetään jälkikäteen kaikille osallistujille muistilistaksi.
Työhyvinvointi on myös tärkeä osa kehityskeskustelua. Erityisesti silloin, kun omissa työtehtävissä tai organisaatiossa tapahtuu isoja muutoksia, on tärkeää kuulostella herkällä korvalla työntekijöiden jaksamista sekä yhteistyön sujumista niin tiimin sisällä kuin tiimien välilläkin. ”Kehityskeskustelu on parhaassa tapauksessa se paikka, jossa voidaan puhua esimerkiksi työkuormasta ja työtehtävien jakamisesta. Ryhmäkeskustelun edut tulevat esiin työtehtävien resursointia suunniteltaessa”, Vuorinen kertoo.
Positiivista palautetta
Ryhmäkehityskeskustelut on otettu hyvin vastaan eläkepalvelutiimeissä. ”Palaute on ollut todella positiivista, ja monet ovat kokeneet saavansa ryhmäkehityskeskustelusta perinteistä mallia enemmän irti", Vuorinen kertoo. ”Monet ovat sanoneet, että palautteen antaminen on helpompaa ryhmässä kuin yksin. Ryhmäkehityskeskustelu on myös hyvä tapa lisätä tiimin me-henkeä.”
Entä jos työntekijällä on sydämellään asioita, joista hän ei koko tiimin kuullen haluaisi keskustella? ”Ryhmäkehityskeskustelut eivät toki sulje pois kahdenkeskisten keskustelujen mahdollisuutta. Milloin tahansa vuoden aikana voi varata ajan myös henkilökohtaiseen kehityskeskusteluun.” Jos työyhteisössä on ristiriitoja, ne olisi hyvä selvittää ennen varsinaista kehityskeskustelua. Ilman luottamuksellista ilmapiiriä voi olla vaikeaa saada aikaan oikeaa keskustelua.
Jos ryhmäkehityskeskusteluihin siirtyminen mietityttää, tekniikkaa voi kokeilla ensin vain henkilökohtaisten keskustelujen tukena, ja siirtyä ryhmäkeskusteluihin asteittain.
Muistilista ryhmäkehityskeskusteluihin:
- Anna osallistujille mahdollisuus valmistautua keskusteluun - lähetä materiaalia jo etukäteen
- Varaa keskustelulle riittävästi aikaa
- Selvitä mahdolliset ryhmän sisäiset ristiriidat ennen kehityskeskustelua
- Aseta selkeät mittarit menestyksen arviointiin
- Tee muistiinpanoja ja lähetä osallistujille jälkikäteen lista yhdessä sovituista asioista