Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti talouteen ja liiketoimintoihin, joten institutionaalisen sijoittajan kuten Veritaksen on tärkeää tunnistaa ja hallita ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä.

Ilmastonmuutos on sijoitussalkkujen näkökulmasta riskin lisäksi myös mahdollisuus. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuksia uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin – esimerkiksi kustannussäästöjä resurssien tehokkaamman käytön myötä tai ansaintalogiikkaa kehittämällä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita. Mahdollisuudet vaihtelevat luonnollisesti sen mukaan, millä toimialalla tai markkinalla yritykset toimivat.

Hallinto

Veritaksen hallitukselle raportoidaan ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista vähintään kerran vuodessa. Hallitus hyväksyy vuosittain vastuullisen sijoittamisen periaatteet, sijoitusten ilmastopolitiikan sekä omistajaohjauspolitiikan.

Veritaksen johtoryhmälle raportoidaan niin ikään säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa, vastuullisesta sijoittamisesta sekä ilmastonmuutoksen tuomista riskeistä ja mahdollisuuksista.

Sijoitusjohtaja vastaa vastuullisen sijoittamisen periaatteiden ja sijoitusten ilmastopolitiikan täytäntöönpanosta. Tämän lisäksi vastuullisen sijoittamisen ohjausryhmä sijoitusjohtajan johdolla ohjaa vastuullisen sijoittamisen ja sijoitusten ilmastopolitiikan toteuttamista.

Vastuullisen sijoittamisen käytännön toteutuksesta vastaa sijoitusosasto, ja vastuullisuus on integroitu kaikkiin sijoituspäätöksiin. Vastuullisen sijoittamisen käytännön toteutuksen tukena ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntijana toimii vastuullisuuspäällikkö.

Strategia

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset voidaan nähdä sekä riskeinä että mahdollisuuksina. Ilmastonmuutoksen vaikuttaessa talouteen ja liiketoimintoihin, institutionaalisen sijoittajan kuten Veritaksen on tärkeää tunnistaa ja hallita ilmastosidonnaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

Ilmastoriskit tarkoittavat sijoittajalle kahdenlaisia riskejä: fyysisiä riskejä sekä transitioriskejä. Fyysiset ilmastoriskit ovat nimensä mukaisesti ilmastonmuutoksen fyysisiä ilmentymiä, kuten erilaiset lämpötilan nousuun liittyvät ilmiöt. Fyysiset riskit jakautuvat edelleen kahteen alaluokkaan: akuutit sekä krooniset ilmastoriskit. Akuutit riskit ovat lyhytaikaisia riskejä, jotka aiheutuvat tietyn ilmasto- tai säätapahtuman, kuten tulvan, hirmumyrskyn tai maastopalon seurauksena. Krooniset riskit taas ovat pitkän aikavälin riskejä, kuten esimerkiksi ilmaston lämpötilan nousu ja sen aiheuttamat taloudelliset vahingot.

Riskejä, jotka aiheutuvat siirtymästä vähähiiliseen talouteen, kutsutaan muutos- tai siirtymäriskeiksi eli transitioriskeiksi. Transitioriskit pitävät sisällään muun muassa poliittiset ja lainsäädännölliset riskit, teknologian ja markkinoiden muutoksiin liittyvät riskit sekä maineriskit.

Ilmastonmuutos on sijoitussalkkujen näkökulmasta riskin lisäksi myös mahdollisuus. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tuo organisaatioille ja yrityksille mahdollisuuksia uusiin ansaintamahdollisuuksiin: kustannussäästöjä resurssien tehokkaamman käytön myötä tai ansaintaa kehittämällä uusia ilmastoystävällisiä tuotteita. Mahdollisuudet vaihtelevat sen mukaan, millä toimialalla tai markkinalla yritykset toimivat.

Riskit

wdt_ID Riskityyppi Riski Aikaväli Mahdollinen taloudellinen vaikutus

Mahdollisuudet

wdt_ID Tyyppi Aikaväli Mahdollinen taloudellinen vaikutus

Olemme tunnistaneet toimintaamme oleellisimmin vaikuttavia ilmastoriskejä. Arvopaperisijoituksissa oleellisimmat riskit liittyvät transitioriskeihin ja siellä poliittisiin ja lainsäädännöllisiin riskeihin. Ilmastonmuutokseen liittyvän lainsäädännön lisääntyessä on riski arvostusten muuttumiseen. Tämä tilanne on erityisesti hiili-intensiivisillä aloilla, joihin kohdistuu päästöoikeudet sekä mahdollinen hiilivero.

Fyysiset riskit koskevat lähinnä kiinteistösalkkuamme. Fyysiset riskit ilmenevät esimerkiksi äkillisinä tulvariskeinä tai pidemmän aikavälin vaikutuksena mahdollisen merenpinnan kohoamisen vuoksi. Riskiä voidaan hallita uusia sijoituskohteita valittaessa sekä suunniteltaessa olemassa olevan kiinteistöomaisuuden hallintaa.

Ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet näkyvät uusina ilmastoystävällisinä sijoitusmahdollisuuksina vihreän energiasiirtymän edetessä. Kiinteistösijoituksissamme energiatehokkuushankkeet tuovat kustannussäästöjä.

Skenaarioanalyysi

Olemme tehneet salkkuumme erilaisia skenaarioanalyyseja. Skenaarioanalyysien avulla tarkastelemme, onko sijoitussalkkumme linjassa pitkän ajan tavoitteemme kanssa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesta ilmastosalkusta.

Alla olevassa kuvaajassa on suhteutettu Veritaksen sijoitussalkku neljään eri skenaarioon. Ylin viiva osoittaa nykyistä ilmastopolitiikkaa ja sitä, mihin maailman kokonaispäästöt ovat kehittymässä. Eri lämpenemisskenaariot (1,5, 1,8 ja 2 asteen) näyttävät, miten paljon päästöjen pitäisi vähentyä, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi skenaarion nimen osoittamassa asteluvussa. Näissä skenaarioissa hiilineutraalisuus on saavutettava viimeistään vuonna 2050. Viimeisin skenaario on Veritaksen hiilineutraalisuustavoitteen mukainen eli päästöjen pitäisi vähentyä 100 prosenttia vuoteen 2035 mennessä.

Skenaarioanalyysi osoittaa, että Veritaksen osake- ja yrityslainasalkun päästöt ovat linjassa niin Pariisin sopimuksen kuin Veritaksen hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Veritas on pienentänyt osake- ja yrityslainasalkkunsa päästöjä vuoden 2021 aikana odotettua nopeammin. Skenaarioanalyysin osalta on kuitenkin hyvä muistaa, että se kattaa vain osan koko sijoitussalkusta.

Osake- ja yrityslainasalkun päästöjen kehitys suhteessa eri lämpenemisskenaarioihin

Lähde: YK, Emissions Gap Report 2021

Riskienhallinta

Sijoitusten ilmastopolitiikassa olemme määritelleet toimenpiteet ilmastoriskien hallitsemiseksi. Nämä toimet ovat:

  • hiiliriskin analysointi, seuranta ja raportointi
  • ilmastonmuutoksen taloudellisten vaikutusten arviointi, seuranta ja raportointi
  • vaikuttaminen sijoituskohteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vaikuttaminen sijoituskohteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Pyrimme vaikuttamaan sijoituskohteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Olemme osallisena monissa sijoittaja-aloitteissa ja käymme ilmastokysymyksistä säännöllistä vuoropuhelua sijoituskohteiden kanssa. Lähetämme esimerkiksi varainhoitajillemme säännöllisesti ESG-kyselyn, jossa kartoitamme erilaisten vastuullisuustekijöiden huomiointia sijoitustoiminnassa. Tässä kyselyssä painotamme erityisesti ilmastokysymyksiä. Lisäksi kannustamme sijoituskohteitamme raportoimaan TCFD:n ja EU-taksonomian mukaisesti. Lisää vaikuttamisesta ja omistajuudestamme on kerrottu tässä raportissa myöhemmin kohdassa ”Omistajaohjaus”.

Kehitämme ilmastoriskienhallinnan integrointia koko yhtiön riskienhallintaan vuoden 2022 aikana. Käänteisten stressitestien avulla tullaan arvioimaan, miten eri skenaariot voivat vaikuttaa sijoitusomaisuuteemme (ennen kaikkea suoriin kiinteistöomistuksiin). Skenaarioina ovat muun muassa merenpinnan kohoaminen metrillä, tulvien lisääntyminen sekä ilmaston merkittävä lämpeneminen Suomessa. Aikahorisontti on lyhyistä ts. akuuteista tapahtumista pitkiin ja kroonisiin skenaarioihin.

Mittaaminen ja tavoitteet

Tavoitteenamme on saavuttaa sijoitussalkun hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tämä tavoite on haastava ja edellyttää yhteistyötä läpi sijoitusmarkkinoiden. Kiinteistösijoitusten osalta tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuonna 2030. Toimenpiteet ja välitavoitteet näiden ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi olemme määritelleet sijoitusten ilmastotiekartassa. Seuraamme sijoitussalkkumme hiilineutraalisuustavoitteita skenaarioanalyyseillä sekä mittaamalla salkkumme hiilijalanjälkeä.

Veritaksen ilmastotavoitteet lyhyesti

Hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä

  • Listatut osakesijoitukset:
    • 2025 hiilijalanjälki -30 %
    • 2030 hiilijalanjälki -50 %
  • Kiinteistösijoitukset:
    • 2025 hiilijalanjälki -80 %
    • 2030 hiilineutraalisuus

Olemme laskeneet seuraavat hiilimittarit: hiilijalanjälki sekä TCFD:n suosittelema painotettu hiili-intensiteetti. Laskennan on suorittanut ulkopuolinen palveluntarjoaja ja ne on tehty TCFD:n ohjeistuksen mukaisesti GHG Protocol -metodia käyttäen. Laskenta kattaa Scope 1 ja Scope 2 -päästöt eli yritysten suorat, omasta toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä epäsuorat päästöt, jotka aiheutuvat yrityksen energian ja sähkön käytöstä.

Veritaksen hiilimittarit vuodelta 2021 olivat hyvät. Olemme onnistuneet pienentämään hiilijalanjälkeämme hiilineutraalisuustiekarttamme mukaisesti ja nopeamminkin. Osakesijoituksissa analyysin kattavuus on erinomainen, mutta valitettavasti korkopuolella datan kattavuus on huono. Korkopuolen tuloksia ei ole mielekästä tarkastella yksinään, vaan ainoastaan yhdessä osakesijoitusten rinnalla.

Veritaksen sijoitusten hiilijalanjälki

wdt_ID   31.12.2021 31.12.2020 Muutos Sijoitussalkkua vastaava markkinaindeksi 31.12.2021 Veritas vs. indeksi 31.12.2021

*Analyysin kattavuus: noteeratut osakkeet 97 %, noteeratut yrityslainat 40 %, noteeratut osakkeet ja yrityslainat 86 %

Mikä on TCFD-raportointikehikko?

Task-Force on Climate-Related Financial Disclosures eli TCFD on kansainvälinen raportointikehikko ilmastonmuutoksen riskien ja mahdollisuuksien taloudellisten vaikutusten arviointiin. Raportointisuositusten tarkoituksena on saada johdonmukaisia, tulevaisuuteen suuntaavia ja päätöksenteon kannalta hyödyllisiä tietoja ilmastonmuutoksen riskeistä ja mahdollisuuksista.

TCFD-raportointikehikossa ohjeistetaan yrityksiä raportoimaan neljän ydinelementin kautta: hallinto (G), strategia (S), riskienhallinta (R) sekä mittaaminen ja tavoitteet (M). TCFD:n suosituksen mukaan raportoivien yhtiöiden raportoinnista käy siis ilmi, miten ilmastonmuutos näkyy yhtiön hallintomallissa, millaisia strategioita sillä on ilmastonmuutokseen liittyen, miten ilmastonmuutos otetaan huomioon riskienhallinnassa ja millaisia tavoitteita ja mittareita ilmastonmuutokseen riskeihin ja mahdollisuuksiin on käytössä.