Alustatalouslähettien, eli tuttavallisemmin ruokalähettien, työoikeudellisesta asemasta keskustellaan nyt aktiivisesti. Keskusteluissa viitataan oikeuden päätöksiin, joiden mukaan lähetit tekevät työtä työsuhteessa. Käytännössä suurin osa läheteistä tekee kuitenkin työnsä yrittäjinä, eivätkä oikeuden päätökset ole muuttaneet heitä työntekijöiksi. Mistä oikein on kyse?
Lähetillä on vapaus valita työnsä
Alustatalous, eli taloudellinen toiminta, jossa palveluita ja hyödykkeitä välitetään erilaisten digitaalisten alustojen avulla, on viimeisten vuosien aikana kasvanut merkittävästi. Lähetin työ perustuu alustatalousyrityksen ja työtä tekevän henkilön väliseen sopimukseen, jossa sovitaan toiminnan ehdoista.
Sopimus on yleisimmin tarkoitettu yrittäjäsopimukseksi. Lähetti toimii silloin itsenäisenä yrittäjänä ja saa vapaasti valita milloin tekee työtä ja mitä tehtäviä ottaa hoitaakseen. Hän saa usein myös käyttää sijaista työn suorittamiseen. Sopimusehdot vaihtelevat yrityskohtaisesti jonkin verran.
Lähettinä toimiminen ei siis vastaa perinteistä työsuhdemallia, jossa työntekijä tekee työtä henkilökohtaisesti, toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, kokoaikaisesti ja tavallisimmin vielä työnantajan tiloissa tai muutoin työnantajan valvonnan alaisuudessa. Lähettien työssä sen sijaan on piirteitä sekä työsuhteesta että yrittäjyydestä.
Tuomioistuimet tilanteen tulkkeina
Ongelmallista tilanteessa on, että työlainsäädäntömme on rakennettu käsittelemään perinteisen työsuhteen ongelmia, eikä siksi vastaa yksiselitteisesti lähettien tilanteeseen. Oikeuskäytännössä esimerkiksi mahdollisuus sijaisten käyttöön on vaikuttanut työsuhteen olemassaolon arviointiin. Rajanveto työntekijyyden ja yrittäjyyden välillä vaatii kokonaisvaltaista arviointia ja voi olla hankalaa.
Kun lähetin oikeudellista asemaa joudutaan arvioimaan oikeudessa, tuomioistuimella on ratkaisupakko. Tuomioistuin voi sen vuoksi joutua päättämään esimerkiksi, tuleeko lähetin eläketurvasta huolehtia työntekijän vai yrittäjän eläkelainsäädännön mukaan. Tuomioistuin perustelee päätöksensä ja antaa samalla oikeusohjeen siitä, miten vastaavat tilanteet tulisi ratkaista. Nämä oikeusohjeet alkavat luoda oikeustilaa, jonka varassa esimerkiksi viranomaiset toimivat ja tekevät päätöksiä. Kun oikeudenkäyttöä vastaavissa tilanteissa ohjaavaksi tarkoitettu päätös on annettu ylimmässä oikeusasteessa, kutsutaan päätöstä ennakkopäätökseksi.
Korkein hallinto-oikeus antoi vuonna 2025 ennakkopäätöksen, jossa se linjasi lähettien toimivan työsuhteessa. Myös vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden korkeimpana muutoksenhakuelimenä antanut vastaavan päätöksen. Lähettien tilanne jatkuu kuitenkin lähes vastaavana kuin aikaisemmin, ja valtaosa läheteistä tekee työtä yrittäjinä. Miksi näin? Eivätkö annetut ennakkopäätökset vaikuta asiaan mitenkään?
Miksi oikeuden päätös ei tehnyt lähetistä työntekijää?
Jotta ymmärtäisimme, miksi tilanne on näin nurinkurinen, pitää meidän ensin ymmärtää tarkemmin, mistä oikeusjutuissa on ollut kyse. Tapauksissa annettu oikeusohje siitä, että lähetti toimii työntekijänä, ei ratkaistuissa tapauksissa ole sitonut jutun osapuolia. Tämä johtuu siitä, että oikeustapauksissa on itseasiassa ollut ratkaistavana jokin muu kysymys, jonka esikysymyksenä lähetin työoikeudellinen asema on ratkaistu.
Esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2025:41 ratkaistavana oli itseasiassa kysymys siitä, tuleeko alustatalousyrityksen pitää työaikakirjanpitoa lähettien työstä. Jotta tämä kysymys voitiin ratkaista, tuli tuomioistuimen ensin selvittää, toimiiko lähetti työntekijänä. Korkein hallinto-oikeus ratkaisi asiassa, että lähetti toimii työntekijänä, mutta koska lähetillä on ns. työaika-autonomia, ei hänen työstään tarvitse pitää työaikakirjanpitoa. Ratkaisun sitova vaikutus koski siis työaikakirjanpidon pitämistä, ei työoikeudellista asemaa.
Toinen syy sille, miksi annetut ennakkopäätökset eivät ole juurikaan muuttaneet vallitsevaa käytäntöä, löytyy tutkimalla oikeuden päätöksen asemaa oikeuslähteenä. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa oikeuden antamat ennakkopäätökset eivät ole niin vahvoja oikeuslähteitä, että tulevat ratkaisut automaattisesti perustuisivat niille. Meillä lainsäädäntövalta kuuluu eduskunnalle, eivätkä ennakkopäätökset voi luoda uutta, laajemmin sitovaa oikeutta.
Tapauskohtainen arviointi
Ennakkopäätöksissä annettu oikeusohje lähetin työntekijäasemasta toimii oikeutta ohjaavana tekijänä vain silloin, kun ratkaistavana oleva tilanne on täysin tai lähes samanlainen kuin se, josta ennakkopäätös on annettu. Jokaista tilannetta tulee siis arvioida erikseen ja jos se poikkeaa aikaisemmasta tapauksesta, voi ratkaisu lähetin työsuhdeasemasta kääntyä toisenlaiseksi. Näin on itse asiassa käynytkin vakuutusoikeudessa, joka työntekijän eläkevakuuttamista ratkaisevassa asiassa (VakO 1802:2022) katsoi lähetin toimineen työntekijänä, mutta tapaturmavakuutusasiaa ratkaistessaan (VakO 2205:2022) katsoi lähetin toimineen yrittäjänä.
Kun tapausten samanlaisuutta arvioidaan, tutkitaan lähetin ja alustatalousyrityksen välistä sopimusta sekä lähetin toimintaa ja arvioidaan, kuinka paljon työsuhteen tunnusmerkkejä niistä löytyy. Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksessään kuvannut, mitkä tunnusmerkit sen mukaan viittasivat työsuhteeseen, eli millä perusteella se päätyi arvioon siitä, että lähetti toimii työsuhteessa. Alustatalousyritys voi muuttaa tilanteen tulkintaa ja vahvistaa yrittäjästatusta muuttamalla tai poistamalla sopimuksissaan erityisesti niitä ehtoja, jotka sisältävät työsuhteeseen viittaavia piirteitä. Näin on oikeuden päätösten jälkeen osin käynytkin. Toisaalta alustatalousyritykset ovat myös alkaneet kehittää yhdistelmämalleja, joissa työtä tekevä henkilö voisi valita haluaako toimia yrittäjänä vai työntekijänä.
Työntekijyys vai sopimusvapaus?
Periaatteellisella tasolla tuntuu erikoiselta, ettei korkeimman hallinto-oikeuden linjaus ole muuttanut tilannetta voimakkaammin työntekijyyden suuntaan. Koska kolikolla on aina kaksi puolta, voi asiaa kuitenkin miettiä myös sopimusvapauden näkökulmasta. Meillä kaikilla on lähtökohtainen oikeus sopia vapaasti siitä, miten haluamme myydä työpanoksemme toiselle. Voimme vapaasti päättää haluammeko toimia yrittäjinä vai solmia työsopimuksen ja olla työntekijöitä. Yrityksillä on myös lähtökohtainen oikeus valita, ostetaanko työpanos toiselta yrittäjältä vai palkataanko yritykseen työntekijöitä. Tästä näkökulmasta tuntuisi erikoiselta, että tietyllä rajatulla toimialalla kaikki toimijat määrättäisiin työntekijöiksi eikä yrittäjyys olisi mahdollista. Asiassa olisi siis löydettävä jonkinlainen yhdistelmäratkaisu.
Ratkaiseeko uusi sääntely ongelmat?
Katsoimmepa asiaa miltä kannalta tahansa, on selvää, että alustatalouslähettien ja yritysten toimintaan liittyy ongelmia, jotka tulisi ratkaista. Ongelmat liittyvät erityisesti työehtoihin ja työoloihin. Tilanne on hankala sekä lähettien että yritysten kannalta, koska lähetin työoikeudellinen asema ja yrityksen velvoitteet tätä kohtaan ovat epäselviä. Tarve asiaan paremmin soveltuvalle sääntelylle on tunnistettu ja asiasta onkin annettu nk. EU:n alustatyödirektiivi (EU) 2024/2831, joka Suomen tulee implementoida kansalliseen lainsäädäntöön vielä tämän vuoden aikana.
Direktiivissä säädetään oletuksesta, jonka mukaan alustatalouden toimija on lähtökohtaisesti työntekijä. Tämä olettama on kuitenkin kumottavissa, eli alustatalousyritys voi näyttää, ettei sen sopimusmalli täytä työntekijyyden tunnusmerkkejä ja lähetit ovat siksi yrittäjiä.
Sinällään tilanne ei siis näyttäisi merkittävästi muuttuvan nykyisestä. Ratkaisut tulevat jatkossakin olemaan, ainakin joltain osin, tapauskohtaisia, kun jokaisen tapauksen olosuhteita tutkitaan erikseen ja ennakkopäätöksen oikeusohjetta voidaan soveltaa vain täysin tai lähes vastaavissa tilanteissa.
Juuri tapauskohtaisesta tulkinnasta johtuen oikeuden päätökset eivät ole tehneet, eivätkä mielestäni jatkossakaan tule tekemään, alustatalouden läheteistä automaattisesti työntekijöitä. Uusi sääntelykään ei kokonaan poista tapauskohtaista tulkintaa. Painotus siihen, että lähetti on työntekijä, tullee kuitenkin jatkossa olemaan entistä vahvempi.
