Mies puhuu asiakkaan kanssa puhelimessa.

Eläkkeen määrä

Mistä eläketurvani koostuu?

Suomessa on kaksi lakisääteistä eläkettä: työeläke ja kansaneläke. Työeläke muodostaa eläketurvasi perustan, jota kansaneläke tarvittaessa täydentää.

Lakisääteisten eläkkeiden lisäksi sinulla voi olla myös vapaaehtoisia eläkevakuutuksia.

Työeläke

Työeläkettä kertyy työurasi aikaisista ansioista ja YEL-työtuloista. Se antaa aikaisempaan ansiotasoosi perustuvaa toimeentuloturvaa, kun siirryt pois työelämästä. Pohjana on työnantajan tai yrittäjän ottama lakisääteinen työeläkevakuutus. Eläkkeesi maksaa viimeisen työsi vakuuttanut eläkelaitos.

Näet eläkeikäsi ja arviot eläkkeen määrästä sähköiseltä työeläkeotteeltasi.

Kansaneläke

Kansaneläke täydentää ansioturvaasi, jos eläkkeesi määrä muuten jäisi pieneksi. Kansaneläke on sitä pienempi, mitä suurempia työeläkkeesi ja muut jatkuvat korvauksesi Suomesta ja ulkomailta ovat. Kansaneläkkeen myöntää Kela ja lisätietoja kansaneläkkeestä sekä siihen oikeuttavista tulorajoista löydät Kelan verkkosivuilta.

Muut eläkkeet ja tuet

Saamasi vapaaehtoiset eläkkeet eivät vaikuta työeläkkeesi määrään. Jos vapaaehtoinen eläke kuitenkin on yrityksen maksama, se voi vaikuttaa kansaneläkkeeseesi.

Vaikka et saisikaan kansaneläkettä, voit hakea Kelasta muun muassa eläkkeensaajan asumistukea tai hoitotukea eläkettä saavalle. Löydät lisätietoa Kelan verkkosivuilta.

Mistä eläkettä kertyy?

Työeläkettä kertyy nimensä mukaisesti tehdystä työstä:

  • Työntekijänä sinulle kertyy eläkettä kaikesta tekemästäsi työstä, jos olet 17–68-vuotias ja työstä saamasi palkka ylittää 68,57 euroa kuukaudessa (vuonna 2024).
  • Yrittäjänä ansaitset eläkettä yrittäjäeläkevakuutuksesi YEL-työtulon perusteella 18–68-vuotiaana. Työtulosi pitää olla vähintään 9 010,28 euroa (vuonna 2024).

Lisäksi eläkettä kertyy joistakin ansiosidonnaisista etuuksista kuten

  • työttömyyspäivärahasta
  • vanhempainpäivärahasta
  • koulutuspäivärahasta
  • sairauspäivärahasta.

Saat eläkettä myös

  • korkeakoulu- ja ammattitutkinnosta
  • alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidosta.

Tähän saakka ansaitsemasi eläkkeen määrän voit tarkistaa omalta työeläkeotteeltasi.

Eläkettä työstä

Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuosittaisesta palkkasummastasi tai YEL-työtulostasi. Työntekijänä ansaitset eläkettä 17-vuotiaasta alkaen ja yrittäjänä 18-vuotiaasta alkaen. Yrittäjien ikäraja on korkeampi, koska yrittäjätoimintaa voi harjoittaa vain täysi-ikäisenä.

Poikkeuksena edeltävästä, 53–62-vuotiaille yrittäjille ja työntekijöille kertyy eläkettä 1,7 prosenttia vuodessa vuosina 2017–2025. Poikkeus johtuu vuoden 2017 eläkeuudistuksen siirtymäsäännöistä.

Eläkettä kertyy ylimpään vanhuuseläkeikään saakka, joka on ikäluokkakohtainen.

SyntymävuosiIkä, jolloin eläkkeen kertyminen päättyy
1957 tai ennen68
1958–196169
1962 tai jälkeen70

Myös työskentelystä eläkkeen rinnalla kertyy eläkettä 1,5 prosentin mukaan laskettuna.

Eläkettä palkattomista ajanjaksoista

Myös ansiosidonnaisista päivärahoista, ammatilliseen perustutkintoon tai korkeakoulututkintoon johtavasta opiskelusta sekä alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidosta kertyy sinulle eläkettä 1,5 prosenttia vuodessa.

Päivärahoista kertyvä eläke perustuu tiettyyn prosenttimäärään siitä ansiosta, jonka pohjalta päiväraha lasketaan. Määrä on eri etuuksissa 55–117 prosenttia.

Opiskelusta ja alle kolmivuotiaan lapsen kotihoidosta eläke lasketaan käyttäen ansiona 857,15 euroa kuukaudessa (2024). Näistä etuuksista ei ole kertynyt eläkettä ennen vuotta 2005.

Vuodesta 2017 alkaen nämä palkattomat jaksot kerryttävät pääsääntöisesti eläkettä 17-vuotiaasta alkaen aina ylimpään eläkeikääsi saakka, jos et nosta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä. Poikkeuksena on työttömyyspäiväraha, josta eläkkeen kertyminen päättyy alimmassa eläkeiässä.

Eläkkeelle jäämisen lykkääminen kannattaa

Työeläkkeen kohdalla pätee sääntö, että mitä pidempään työskentelet, sitä suurempi on eläkkeesi. Jos et jää eläkkeelle vielä alimmassa eläkeiässä, alat ansaita työnteosta kertyvän eläkkeen lisäksi myös lykkäyskorotusta.

Kun siirrät eläkkeen ottamista alimman eläkeikäsi yli, saat 0,4 prosenttia lykkäyskorotusta jokaiselta lykätyltä kuukaudelta. Lykkäämällä eläkettä esimerkiksi kokonaisen vuoden saat 4,8 prosentin korotuksen kertyneen eläkkeesi määrään.

Lykkäyskorotusta ei kuitenkaan kerry ajalta, jolta saat työttömyysetuutta. Lykkäyskorotusta ei myöskään kerry, jos olet jo alkanut nostaa vanhuuseläkettä ja teet työtä eläkkeen rinnalla.

Elinaikakerroin varmistaa eläkkeiden riittävyyden

Vuodesta 2010 alkaen eläkkeitä on tarkistettu sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla elinaikakertoimella. Kerroin vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen sinä vuonna, jolloin ikäluokka täyttää 62 vuotta.

Kertoimen tarkoituksena on sopeuttaa eläkkeet suomalaisten arvioituun elinikään. Jos keskimääräinen elinikä pitenee, kuukausieläkkeen määrää alennetaan, jotta eläkettä riittää maksettavaksi koko eliniäksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuodelle 2024 vahvistama elinaikakerroin on 0,94692. Tämä tarkoittaa, että vuonna 1962 syntyneiden vuonna 2024 tai myöhemmin alkavia vanhuuseläkkeitä pienennetään noin 5,3 prosenttia.

Elinaikakerroin vaikuttaa myös perhe-eläkkeisiin ja vuonna 2010 tai sen jälkeen työkyvyttömäksi tulleiden työkyvyttömyyseläkkeisiin.

Eri ikäluokille vahvistetut elinaikakertoimet löydät Eläketurvakeskuksen verkkosivuilta.

Tavoite-eläkeikäsi kertoo, mihin saakka sinun pitäisi lykätä eläkkeelle jäämistä, jotta sinulle kertyisi lykkäyskorotusta vähintään elinaikakertoimen aiheuttaman vähennyksen verran.