Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät yhteisymmärrykseen työeläkeuudistuksesta reilu viikko sitten. Hallitus hyväksyi ehdotuksen ja katsoi, että se täyttää uudistukselle asetut tavoitteet. Julkisessa keskustelussa esille on kuitenkin noussut huoli siitä, että nuoret kantavat uudistuksen riskit. Onko näin?
Eläkeuudistus vaikuttaa tällä kertaa erityisesti eläkevarojen sijoittamiseen. Uudistuksen myötä työeläkeyhtiöt voivat kasvattaa osakkeiden osuutta sijoitussalkuissaan noin 10 prosenttiyksiköllä. Tällä hetkellä eläkeyhtiöiden osakepainot ovat keskimäärin hieman yli 50 prosenttia sijoitussalkusta. Kansainvälisesti ajatellen 60 prosentin osakepaino ei ole ollenkaan poikkeuksellinen.
Mitä käy tuotoille?
Millä tavalla osakepainon kasvattaminen vaikuttaa eläkevarojen kokonaistuottoon? Pitkällä aikavälillä ensisijainen tapa nostaa tuotto-odotusta on osakepainon kasvattaminen. Se sopii eläkeyhtiöille, joiden sijoitushorisontti on vuosikymmenten mittainen. Korkeampi osakeriski tarkoittaa siis pitkällä aikavälillä korkeampia tuottoja. Muutosten myötä tuotto-odotus työeläkevaroille nousisi noin 0,3 prosenttiyksikköä nykyisestä.
Ihan näin yksioikoista sijoittaminen ei kuitenkaan ole. Osakepainon kasvattaminen tarkoittaa myös suurempaa tuoton vaihtelua eli epävarmuutta tuotoista lyhyemmällä aikavälillä. Hyvinä aikoina tuotot ovat nykyistä parempia ja huonoina heikompia.
Havainnekuva osakepainon noston vaikutuksesta tuottoon
Siksi korkeampi osakepaino vaatii sijoittajalta parempaa riskinkantokykyä. Olennaista korkeampien tuottojen tavoittelussa on siis myös eläkejärjestelmän riskinkantokyvyn varmistaminen haastavissakin markkinaolosuhteissa.
Riskinkantokyky mahdollistaa pitkäjänteisen sijoitustoiminnan
Eläkejärjestelmän riskinkantokykyä vahvistetaan uudistuksessa laskemalla turvaavuustasoa nykyisestä 97 prosentista 95 prosenttiin. Tämä muutos tarkoittaa sitä, että järjestelmä sietää paremmin korkeamman osakepainon aiheuttamaa heiluntaa tuotoissa. Muutoksen tavoitteena on lieventää myötäsyklisyyttä, jolloin eläkeyhtiöt eivät joudu pakkomyymään osakkeitaan markkinaheilunnassa.
Turvaavuustason muutos parantaa myös eläkesijoittajien riskinkantokykyä muiden omaisuusluokkien kuin osakkeiden osalta, ja se mahdollistaa hajautuksen huomioimisen sijoitussalkussa. Osakepainon nosto tarkoittaa sitä, että muiden omaisuusluokkien paino sijoitussalkussa pienenee. Erilaiset korkosijoitukset, vaihtoehtoiset sijoitukset ja kiinteistöt tarjoavat kuitenkin edelleen mahdollisuuksia hajauttaa sijoitussalkun riskiä.
Tästä pääsemme kolmanteen tärkeään muutokseen eli kiinteistösijoitusten vivuttamiseen. Kiinteistösijoituksissa on tyypillistä, että niissä käytetään velkavipua. Velkavipu tarkoittaa, että kiinteistösijoituksia rahoitetaan oman pääoman lisäksi esimerkiksi pankkien tai rahastojen tarjoamalla vieraalla pääomalla eli velalla. Aiemmin eläkeyhtiöt ovat saaneet käyttää velkavipua ainoastaan kiinteistörahastosijoituksissa sekä rajatusti vuokra-asuntosijoittamisessa. Uudistuksessa velkavipu laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkevakuutusyhtiön kiinteistösijoituksia. Tämä uudistus vapauttaa pääomaa osakepainon nostamiseen.
Tulevaisuuden näkymät
Nuorempia sukupolvia sijoitusuudistus hyödyttää, koska se kasvattaa todennäköisyyttä, että eläkemaksuja ei tulevaisuudessa tarvitsisi nostaa syntyvyyden laskun takia.
Eläkeuudistuksessa vahvistetaan lisäksi vanhuuseläkkeiden rahastointia, jolla tähdätään samaan: tavoitteena on kasvattaa eläkevaroja ja pienentää tarvetta eläkemaksun korotuksille tulevaisuudessa.
Korkeamman tuotto-odotuksen sijoitusstrategia vaatii pitkäjänteisyyttä. On olennaista, että valittua strategiaa noudatetaan mahdollisista haastavista markkinaolosuhteista huolimatta. Tulevat sukupolvet tulevat hyötymään siitä, että todennäköisyyttä korkeammille sijoitustuotoille kasvatetaan.
Lue myös:
