Yrittäjien eläkejärjestelmä täyttää tänä vuonna 55 vuotta, mutta kukaan ei ole järjestämässä juhlia tälle päivänsankarille. Järjestelmä on jäänyt ajastaan jälkeen ja kaipaa uudistamista.
YEL-järjestelmä luotiin aikoinaan parantamaan yrittäjien sosiaaliturvaa ja turvaamaan tulevia eläkepäiviä. Tavoite oli hyvä, mutta nykyisellään järjestelmä ei huomioi työelämässä ja yrittäjyydessä tapahtuneita muutoksia riittävästi.
Ongelma on kuitenkin tunnistettu. Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala selvittää sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta, miten YEL-järjestelmää voitaisiin kehittää.
YEL-työtulon määritelmä hiertää
Käynnissä olevaan YEL-selvitystyöhön on ladattu kovat odotukset. Monia yrittäjiä hiertää erityisesti työtulon määritelmä, jolle Rantala etsii selvitystyössään vaihtoehtoja. Lain mukaan YEL-työtulon pitää vastata palkkaa, jota maksettaisiin yrittäjän työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle.
Valehtelisin, jos väittäisin, että asia olisi helppo ratkaista. Työeläkeala on kuitenkin ehdottanut siirtymistä todellisiin ansioihin perustuvaan työtuloon. Tällöin päästäisiin eroon työtulon nykyisestä ”fiktiivisestä” luonteesta ja YEL-vakuuttaminen olisi reaaliaikaisempaa.
Tässäkin mallissa on toki paljon mietittäviä asioita, jotta järjestelmä ei liiaksi ohjaisi yrittäjien päätöksentekoa ja valinnanvaraa, esimerkiksi yhtiömuodon valintaa. Suomi tarvitsee erilaisia yrittäjiä ja yritysmuotoja, ja näille pitää luoda tasavertainen eläkejärjestelmä – järjestelmä, joka on yrittäjiemme arvoinen.
Yrittäjyys on muuttunut, YEL-järjestelmä ei
Oman mausteensa yhtälöön tuovat yrittäjät, jotka toimivat sivutoimisesti palkkatyön rinnalla tai joiden yritystoiminta on muuten osa-aikaista. Myös kevytyrittäjien määrä on kasvanut viime vuosina.
Eläkettä ei nykyisellään kerry kevytyrittäjille, joiden tulot jäävät alle YEL-vakuutuksen alarajan. Tarvitsemme uudistuksia, jotka huomioivat yrittäjyydessä tapahtuneet muutokset.
Yrittäjän tulo ja yritystoiminnan tulos vaihtelevat. Olisi tärkeää, että kaikilla olisi kuitenkin samansisältöinen turva ja että kaikki työ vakuutettaisiin mahdollisimman tasavertaisesti ja kilpailuneutraalisti.
Tällöin yrittäjille luodaan edellytykset yrittää mahdollisimman vapaasti. Silloin tekeminen ja yritystoiminta todennäköisemmin on myös mielekästä ja tuloksellista.
Rahastointia pitää selvittää
Yrittäjien eläkemaksuja ei ole koskaan rahastoitu. Työeläkealan toiveena on, että YEL-selvitystyössä kartoitettaisiin vaihtoehtoja myös rahastoinnin aloittamiseen. Tämäkään ei ole helppo rasti, sillä rahastoinnin aloittamiseen tarvittaisiin pääomaa. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä liian isoa estettä, vaan miettiä vaihtoehtoja, jolla rahastointi saataisiin käyntiin. Se on myös keino parantaa yrittäjien luottamusta eläkejärjestelmään.
Usein kuulee sanottavan, että yrittäjät ovat maamme selkäranka. Meidän on huolehdittava, että tuo selkäranka on Suomen tukena tulevinakin vuosina.
