Työelämässä trendit muuttuvat nopeasti. Tänään puhutaan resilienssistä, huomenna itseohjautuvuudesta ja ensi viikolla jostain aivan muusta. Trendeillä on oma arvonsa, mutta niiden perässä ei pidä juosta sokkona tai muuttaa tekemistä vain, koska ”muutkin tekevät niin”.
Kiinnostus uuden oppimiseen on arvokasta, mutta organisaatiossa pitäisi aina miettiä, mikä oikeasti vie tekemistä eteenpäin. Jos tavoitteena on vain löytää uusin trendi ja liittää se osaksi työyhteisön arkea, voidaan helposti ajautua sivuraiteille.
Työelämässä aika on aina kortilla. Kun kiire painaa, ei ehkä malteta etsiä organisaation syvimpiä kipukohtia, niitä juurisyitä, joita kehittämällä voisi aidosti vaikuttaa. Mitä jos tekisi vähemmän, mutta vaikuttavammin ja tehokkaammin?
Miten organisaatioissa siis kannattaisi toimia? Miten luoda vaikuttavuutta ja löytää juuri ne keinot, jotka ovat todella merkityksellisiä?
Työhyvinvointikartoitus on tehokas työkalu – jos sitä käytetään oikein
Työhyvinvointikartoitukset voivat tarjota arvokasta tietoa organisaation tilasta, jos ne tehdään oikein. Liian usein suunnittelu typistyy kysymysten muotoiluun ja aikataulun sopimiseen. Sillä pääsee kyllä alkuun, mutta vaikuttavuus syntyy jostain muusta.
Ensinnäkin: vastausprosentti ratkaisee. Jos kyselyyn ei vastaa riittävän iso osa henkilöstöstä, tulokset eivät edusta todellisuutta. Siksi tärkeää miettiä, miten ihmiset saadaan vastaamaan kyselyyn.
Toiseksi: tavoitteet on määriteltävä etukäteen. Mikä on meille riittävän hyvä tulos? Mihin haluamme päästä? Ilman selkeitä tavoitteita ei synny suuntaa, eikä seurannalle ole pohjaa. Muuten koko kysely jää vain toteamukseksi: ”Tällaista tällä kertaa. Selvä.”
Kolmanneksi: Kysely ei ole loppu, vaan keskustelun alku. Henkilöstökyselyn arvo syntyy vasta, kun tulokset käsitellään yhdessä. Älä jää yksin tulkintojesi kanssa – ole aidosti kiinnostunut siitä, mitä numeroiden ja vastausten taustalla on. Kysy, kuuntele ja osallista henkilöstöä. Kysely on keskustelupohja ilmiöille, ei lista yksin tehtyjä johtopäätöksiä. Vain aito vuorovaikutus synnyttää oppimista ja muuttaa havainnot konkreettisiksi teoiksi.
Näin muutat työhyvinvointikartoituksen tulokset vaikuttaviksi
Kun seuraavan kerran suunnittelet työhyvinvointikartoitusta, muista erityisesti nämä:
- Panosta vastausprosenttiin. Älä keskity pelkästään kyselyn toteutukseen – mieti, miten saat mahdollisimman monet vastaamaan. Ilman laajaa osallistumista tulokset eivät kerro totuutta.
- Aseta tavoitteet etukäteen. Kun tavoitetaso on selvä, kyselyn tuloksia osataan lukea tarkoituksenmukaisesti – ja niihin voidaan aidosti tarttua arjessa.
- Käy tulokset läpi yhdessä. Tulosten ei kuulu jäädä johdon pöytälaatikkoon. Osallista henkilöstö keskusteluun: missä mennään nyt ja mitä voimme tehdä päästäksemme tavoitteisiin?
- Kiitä osallistumisesta – ei vain tuloksista. Avoimuus ja aktiivisuus ansaitsevat tunnustusta riippumatta siitä, miltä numerot näyttävät. Se on ensimmäinen askel kohti vaikuttavampaa kehittämistä.
Lisää vinkkejä johdolle ja esihenkilöille löydät Veritaksen verkkopalvelun Työkykypalvelut-osion kohdasta ”Suunnittele ja mittaa”.
Tule myös webinaariimme kuuntelemaan, miten voit hyödyntää Veritaksen työhyvinvointikartoitustyökalua:
- Veritaksen työhyvinvointikartoitus – tunnista ja hallitse psykososiaaliset riskit (19.8.2025 klo 9.00–10.00)
Lue lisää:
