Perhe‑eläke herättää usein paljon kysymyksiä, ja aiheeseen liittyvä tieto voi tuntua hajanaiselta. Tämä johtuu siitä, että perhe‑eläkettä maksetaan kahdesta eri järjestelmästä: työeläkejärjestelmästä ja kansaneläkejärjestelmästä. Niiden säännöt poikkeavat toisistaan.
Työeläkkeen perhe‑eläke perustuu edesmenneen puolison työuraan. Sen tarkoituksena on korvata perheen ansiotulojen menetystä. Kansaneläkkeen perhe‑eläke taas on Kelan maksamaa perusturvaa, jonka tavoitteena on turvata lesken ja lasten vähimmäistoimeentulo. Näissä järjestelmissä esimerkiksi ikärajat, eläkkeen kesto ja ehdot ovat erilaisia.
Tässä jutussa tarkastelemme perhe‑eläkettä nimenomaan työeläkejärjestelmän näkökulmasta. Olemme koonneet yhteen asiakaspalvelussa usein esiin nousevia kysymyksiä lesken‑ ja lapseneläkkeestä. Vastauksia ja taustoitusta antaa ikä‑ ja perhe‑eläkkeiden palvelupäällikkö Mirka Salmi.
Kuka voi saada perhe-eläkettä – ja miksi säännöt eivät ole kaikille samat?
Työeläkkeen perhe‑eläke voi koostua leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä. Lapseneläkettä voivat saada edesmenneen alle 20‑vuotiaat lapset. Tietyin edellytyksin oikeus lapseneläkkeeseen voi koskea myös isä‑ tai äitipuolen lasta.
Leskeneläkkeen saamisen ehdot sen sijaan vaihtelevat. Niihin vaikuttavat muun muassa parisuhteen muoto, lesken ikä ja syntymävuosi sekä perheen kokonaistilanne. Tästä syystä säännöt eivät ole kaikille samat, mikä herättää usein hämmennystä.
Salmen mukaan erot johtuvat lainsäädännön muutoksista ja siirtymäsäännöistä.
”Perhe‑eläkkeen ehtoja uudistettiin vuoden 2022 alussa. Siksi eri ikäryhmiin kuuluvilla leskillä voi olla erilaiset oikeudet ja eläkkeen kestot.”
Yksi näkyvimmistä muutoksista on se, että leskeneläke on nykyisin määräaikainen niillä leskillä, joita uudistus koskee.
”Muutos koskee vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneitä avioleskiä, jos leskeneläke on alkanut 1.2.2022 tai myöhemmin. Aiemmin myönnettyihin leskeneläkkeisiin uudistus ei vaikuta”, Salmi täsmentää.
Onko avopuolisolla oikeus perhe-eläkkeeseen?
Avopuolison oikeus perhe‑eläkkeeseen herättää paljon epävarmuutta. Pelkkä pitkä yhdessäolo ei vielä riitä leskeneläkkeen saamiseen.
Salmen mukaan työeläkejärjestelmässä avolesken oikeus perhe‑eläkkeeseen edellyttää tarkasti määriteltyjä ehtoja.
”Avoliiton perusteella leskeneläkkeen edellytyksenä on yhteinen alaikäinen lapsi. Avopuolison oikeus leskeneläkkeeseen poikkeaa siis avioliiton perusteella myönnettävästä leskeneläkkeestä, mikä voi aiheuttaa sekaannusta.”
Miten perhe-eläkkeen määrä muodostuu?
Perhe‑eläkkeen määrä perustuu edesmenneen puolison työeläkkeeseen tai laskennalliseen eläkkeeseen. Eläke jaetaan lesken ja lasten kesken, ja jakosuhde määräytyy perheen tilanteen ja lasten lukumäärän mukaan.
Lopullinen maksettava määrä selviää aina eläkepäätöksestä, jossa huomioidaan koko perheen tilanne.
Minulla on oikeus perhe-eläkkeeseen, mutta maksettava määrä on nolla euroa – miten tämä on mahdollista?
Joissain tilanteissa leskeneläke voidaan myöntää, mutta siitä ei jää maksettavaa. Tämä johtuu leskeneläkkeen vähentämisestä, jossa lesken oma työeläke vaikuttaa leskeneläkkeen määrään.
Ajatuksena on, että perhe‑eläke kohdistuu ensisijaisesti siihen perheenjäseneen, jonka taloudellinen asema on heikompi. Jos leskellä on oman työuransa perusteella riittävä eläketurva, perhe‑eläkkeen lisäturvaa ei välttämättä tarvita.
Salmi muistuttaa, että leskeneläkkeen vähennystä ei tehdä niin kauan kuin perheessä on alle 18‑vuotiaita lapsia.
”Näin turvataan lapsiperheen toimeentulo. Vähentäminen tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun nuorin lapsi täyttää 18 vuotta, vaikka lapseneläkettä maksetaankin vielä 20 ikävuoden täyttämiseen asti.”
Vaikuttaako perhe-eläke muihin tukiin tai verotukseen?
Perhe‑eläke on veronalaista tuloa, ja sitä varten tarvitaan oma eläkeverokortti. Se voi vaikuttaa myös Kelan etuuksiin, kuten asumistukeen. Vaikutukset riippuvat kuitenkin aina henkilön kokonaistilanteesta.
Työeläkeyhtiö arvioi perhe‑eläkkeen määrän työeläkesääntöjen mukaan. Kelan etuuksien osalta vaikutukset arvioi Kela.
Pitääkö perhe-eläkettä hakea – ja mistä se haetaan?
Perhe‑eläke ei tule maksuun automaattisesti, vaan sitä täytyy hakea. Hakemuksen voi tehdä joko työeläkeyhtiön tai Kelan kautta. Jos edesmennyt oli vakuutettu Veritaksessa tai sai eläkettä Veritaksesta, hakemus ohjautuu meille käsiteltäväksi.
Salmen mukaan hakemuksen kanssa ei tarvitse kiirehtiä heti surun keskellä.
”Perhe‑eläkettä voi hakea takautuvasti kuuden kuukauden ajalta. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, ettei perheen toimeentulo jää epävarmaksi.”
Mistä löydän luotettavaa lisätietoa?
Veritaksen verkkopalvelussa voit tarkistaa perhe‑eläkettä koskevat päätökset ja maksutiedot. Jos sinulla on ennakkokysymyksiä tai tarvitset apua oman tilanteesi selvittämisessä, voit olla yhteydessä Veritaksen eläkeneuvontaan tai lähettää viestin verkkopalvelun kautta. Eläkeneuvonnan puhelinnumeron löydät Yhteystiedot -sivulta. Kelan etuuksia koskevissa kysymyksissä oikea taho on Kela.
