Nuorille myönnetään enemmän mielenterveyden haasteista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä kuin koskaan. Noin puolet näistä nuorista ei välttämättä ole ehtinyt edes kunnolla aloittaa työuraansa. Kehityksen suunta on huolestuttava ja se herättää kysymyksen: alkavatko haasteet jo kauan ennen työelämää?
Eläketurvakeskuksen mukaan 85 prosenttia alle 30-vuotiaille myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä johtui mielenterveyden haasteista vuosina 2020–2022.
”Työkyvyttömyys on aina henkilökohtainen tragedia. Nuorilla on mahdollisesti vielä pitkä työura edessään ja on erittäin tärkeää, että apu ja tuki on saatavilla silloin kun sitä tarvitaan”, kertoo Veritaksen eläke- ja vakuutuspalvelujohtaja Staffan Åberg.
Mikä neuvoksi, kun työkyky heikkenee jo ennen työuran alkua?
Työelämä ja työn tekemisen muodot ovat muuttuneet radikaalisti viime vuosina. Töitä tehdään yhä enemmän etänä ja esimerkiksi matalan kynnyksen kohtaamiset toimistolla uhkaavat joillakin työntekijöillä jäädä kokonaan pois.
Etenkin nuoret viestivät yhä enemmän sähköisten kanavien kautta, eivätkä näin ollen pääse kehittämään sosiaalisia taitojaan kasvokkain. Åberg nostaa esiin kaksi hyvinvointia edistävää tekijää, joista puhutaan edelleen liian vähän.
Ensimmäinen on niin sanottu suhdeälykkyys (englanniksi relational intelligence), joka tarkoittaa ihmissuhteiden rakentamista ja ylläpitoa. Suhdeälykkyyden avulla voi rakentaa luottamusta, kokea kuuluvuutta ja ratkaista jännitteitä yhdessä muiden kanssa. Ilman tätä hyvinvointi heikkenee nopeasti ja yksin jäämisen ja ulkopuolisuuden tunne kasvaa.
”Nuoret luovat suhteita yhä enemmän digitaalisissa ympäristöissä, joissa vuorovaikutuksen tyyli eroaa kasvokkaisesta kanssakäymisestä”, Åberg pohtii.
Paikalliset aloitteet apuna liikunnan riemun löytämisessä
Toinen vähintäänkin yhtä tärkeä asia on liikunta. Hyvän työkyvyn ja fyysisen hyvinvoinnin perusta luodaan jo lapsena. Jos suuri osa ajasta kuluu ruudun ääressä, voi liikunta jäädä monella hyvin vähäiseksi.
Harrastukset ovat hyvä tapa luoda verkostoja ja saada liikuntaa. Ongelmana on, että lapsille suunnatun harrastustoiminnan tahti kiihtyy kovaksi nopeasti ja toiminta keskittyy ainoastaan yhteen lajiin, eivätkä lapset pääse tutustumaan muihin mahdollisesti kiinnostaviin liikunnan muotoihin. Urheiluseurojen kuukausimaksut nousevat myös sitä mukaa kun toiminnan taso kehittyy. Kaikilla perheillä ei myöskään välttämättä ole varaa kalliisiin jäsenmaksuihin ja tarvittaviin varusteisiin.
Paraisilla PIF Pre Academy haluaa tarjota lapsille ja nuorille toisenlaisen vaihtoehdon. Toiminnan perusajatuksena on, että lapset saavat matalalla kynnyksellä tutustua mahdollisimman laajasti eri lajeihin. Yhteinen, ohjattu toiminta turvallisessa ympäristössä edistää paitsi fyysistä kuntoa, myös suhdeälykkyyttä.
”Tarkoituksena on yhdessä tuntea liikunnan riemua, jota kantaa mukana aikuisuuteen asti ja jolla voidaan ennaltaehkäistä sairauspoissaoloja ja työelämästä pois jäämistä”, kertoo PIF Pre Academyn perustaja ja fysioterapeutti Ville Ranta-aho.
Ranta-aholla on kokemusta urheilijoiden kanssa työskentelystä ja ajatus matalan kynnyksen harrastetoiminnasta perustuu huoleen lasten ja nuorten liikunnan nykytilasta.
”Lasten ja nuorten fyysinen kunto ja liikekapasiteetti herättävät huolta. Esimerkiksi kyykky tai tasajalkahyppy eivät ole enää itsestäänselvyys, kuten esimerkiksi omassa lapsuudessani”, Ranta-aho jatkaa.
Ranta-aho järjestää viikoittain liikuntakerhoja eri ikäisille aina taaperoista yläkouluikäisiin saakka. Pienimmät lapset osallistuvat yhdessä vanhemman kanssa. Perhetunnit ovat vanhemmillekin tärkeitä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa.
”Olemme vastikään muuttaneet Paraisille eikä meillä ole täällä vielä kovinkaan montaa tuttua, joten tämä on oiva tilaisuus tutustua myös alueen muihin perheisiin”, kertoo 2-vuotiaan tyttärensä kanssa perhetunnille osallistunut äiti.
