Avoimia työpaikkoja on heikommasta työllisyystilanteesta huolimatta kymmeniä tuhansia kuukausittain, mutta näitä on Tilastokeskuksen selvitysten mukaan monesti vaikea täyttää. Sopivaa tekijää on vaikea löytää ja trendi on jatkunut jo pidempään. Tulevaisuutta ajatellen tarvitsisi siis löytää lisäratkaisuja. Aiemmassa blogissani nostin esille seikkoja, joilla yritykset voivat pitää kiinni osaajista. Nyt haluan peilata työvoimaa hieman eri näkökulmasta.
Tekoäly, teknologia ja ulkomainen työvoima tarjoavat uusia mahdollisuuksia
Teknologian ja tekoälyn tarjoamat ratkaisut kehittyvät kovaa vauhtia ja tarjoavat mahdollisesti yhtä mullistavaa muutosta kuin teollinen vallankumous. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia on varmasti loputtomiin ja osa työvoimapulasta voidaan ratkaista käynnissä olevan kehityksen myötä. Ihmisiä kuitenkin tarvitaan ihmiskontakteihin ja tuottamaan palveluita, tekemään ajatustyötä sekä kehittämään uusia innovaatioita.
Ulkomailta tuleva työvoima on ratkaisu, jota nostetaan paljon esille. Ulkomailta tuleva työvoima on tervetullutta ja tarpeellista, joten meidän tarvitsee löytää vahvuudet, joilla houkutella työntekijöitä juuri Suomeen. Kuten hyvin tiedämme, Suomi ei ole yksin kääntyvän väestörakenteen kanssa ja samasta työvoimasta kilpailee moni muukin länsimaa. On siis tarve keksiä lisää vaihtoehtoja ratkaisuiksi.
Joustamattomat rakenteet ja 40 tunnin työviikko normina
Yksi ratkaisu, josta mielestäni puhutaan liian vähän, on osa-aikatyö. Yhteiskuntamme normi on tehdä työtä kahdeksan tuntia päivässä, viisi päivää viikossa tai vuorotyönä vastaamaan samaa tuntimäärää. Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, joille osa-aikainen työ tai pätkätyö olisi sopivin vaihtoehto, mikäli se ei aiheuttaisi taloudellisia hankaluuksia ja työläitä lisäselvittelyjä. On heitä, joilla työkyky, aika tai muu ratkaiseva resurssi ei riitä täysipäiväiseen työhön, esimerkiksi: pitkältä työttömyysjaksolta töihin paluusta haaveilevat, pienlapsiarkea elävät, kuormittavan perhetilanteen omaavat, jaksamisen kanssa taistelevat, joilla osa-aika sairaspäivärahan tai osatyöttömyystuen kriteerit eivät täyty jne. He joutuvat usein puntaroimaan kahden vaihtoehdon välillä: täysiaikainen työ vai työttömyys.
Syitä toisenlaiselle työviikolle on useita, mutta vain harvoja niistä pidetään riittävänä perusteena osa-aikatyön tukemiseen. Työkyvyttömyys- tai vanhuuseläke ovat niitä harvoja osa-aikaisen työn tuettuja malleja, joilla voi taloudellisesti tulla toimeen pidemmän aikaa kevyemmällä työtaakalla. Toki myös täyspäivästen opintojen ohessa on osa-aikatyö tavallista, mutta sitä ei voi normia kevyempänä nähdä. Lisäksi hoitovapaiden ja osahoitovapaiden rinnalla voi myös työskennellä osa-aikaisesti mutta sekään ei tavallista työviikkoa pienempää kuormaa tarjoa ja lisäksi korvaus hoitovapaan ajalta on jopa työttömyysetuutta pienempi. Toimeentulo on monesti esimerkiksi puolikkaalla palkalla + osittaisella hoitorahalla mahdotonta.
Osa-aikatyöhön ei kannusteta eikä tueta
Työllisyyttä tukevat toimet kuten ammatillinen kuntoutus, TE-toimistojen tukipalvelut ja yritysten tarjoama uravalmennus tähtäävät kaikki pääsääntöisesti täysipäiväiseen työhön. Palkkatukea tarjotaan vain lyhyelle ajalle ja tilastojen mukaan vaikeasti työllistyville. Hyviä keinoja nämäkin, mutta eivät ehkä riittäviä, jotta saataisiin kaikki kynnelle kykenevät mukaan. Tukea osa-aikaiseen työhön tähtääviin toimiin ei saa vakuutusyhtiöiltä, työeläkeyhtiöiltä, Kelasta tai yrityksistä kovinkaan helposti. Lisäksi mikäli työtön työnhakija ottaa vastaan pätkä- tai osa-aikatyötä on niistä tehtävä selvityksiä ja on mahdollista, ettei töistä jää käteen yhtään tai hyvin pieni osa palkasta. Tämä on ongelma etenkin matalapalkkaisilla aloilla, joissa hiemankin vähäisempi työaika voi laskea tulotason lähelle sosiaalikorvausten määrää. STK:n selvityksen (2023) mukaan Suomessa on noin 65 000 työhön haluavaa osatyökykyistä työelämän ulkopuolella. Työttömiä Suomessa on vajaa 200 000, joten puhumme merkittävästä määrästä työvoimaa, joka olisi halukas työhön, mikäli sitä tuettaisiin.
Ulkomailla on erilaisia malleja työllisyyden parantamiseen, ja osassa maista osatyökykyiset ovat osa yhdenvertaisuussuunnitelmaa ja lakiin kirjattu osa työvoimaa. Yksi edelläkävijä osa-aikatyön edistäjänä on Saksa. Saksassa yli 20 henkilön yrityksissä määrätty osa työntekijöistä tulee olla osatyökykyisiä sairauden tai vamman perusteella. Mallin avulla on tarkoitus varmistaa myös pitkäaikaissairaiden mahdollisuudet työelämään. Myös muissa pohjoismaissa osa-aikatyöllisiä on enemmän kuin Suomessa, joten kauas ei tarvitse lähteä uutta oppia etsimään.
Työ tukee hyvinvointia ja merkityksellisyyden tunnetta
Työ ja työyhteisö ovat monelle hyvin tärkeitä ja tukevat niin työ- kuin toimintakykyä. Työssä saa sosiaalisia kontakteja, merkityksellisyyden ja yhteisöllisyyden kokemuksia sekä uuden oppimista ja itsensä kehittämistä.
Työyhteisöissä on parantamisen varaa suhtautumisessa osa-aikaisiin. Osa-aikaisten tulee kokea olevansa tasa-arvoisia työyhteisön jäseniä ja tuntea itsensä ja työpanostuksensa arvostetuksi. Asenteet osa-aikaisia ja esimerkiksi nollasopimuksella olevia kohtaan voivat olla, oman kokemukseni mukaan, hyvin erilaiset vakituisiin ja täysiaikaisiin työntekijöihin verrattuna.
Mielestäni olisi viimeistään nyt hyvä aika pohtia, miten voimme muuttaa asenteita ja rakenteita suomen yhteiskunnassa niin että arvostamme ja tuemme myös osa-aika- ja pätkätyötä. Näihin talkoisiin tarvitaan niin yksilöt, yritykset kuin yhteiskunta. Oletko sinä valmis edistämään uudenlaisia työtapoja ja työn malleja?
