Miten luoda työpaikka, johon osaajat sitoutuvat?

Jenni Haglund

21.12.2023, Blogi

Mediassa työvoimapula on puhututtanut jo pidemmän aikaa, ja yritykset kilpailevat monella alalla osaavasta henkilökunnasta. Työpaikan vaihtamisesta on tullut entistä yleisempää ja työtä vaihdetaan työuran aikana yhä useamman kerran. Etenkin nuorempi sukupolvi, johon itsenikin lasken, pohtii työtään melko moninaisesti. On siksi mielestäni tärkeää pysähtyä pohtimaan, miten osaava henkilökunta pysyy työssä paitsi sitoutuneena, myös motivoituneena ja hyvin voivana.

Merkityksellisyys ja arvot kunniaan

Perinteisesti palkka on ollut ensisijainen kilpailutekijä työmarkkinoilla, mutta nykyään se on vain pieni osa suurempaa kokonaisuutta, jolla sitouttaa osaajia. Nuoremman sukupolven odotukset työpaikan suhteen ovat erilaiset kuin jokunen vuosikymmen taaksepäin. Työssä palkkaa tärkeämpään rooliin on noussut erilaisia asioita, kuten työpaikan ja työntekijän arvomaailmojen kohtaaminen. Työnantajan toiminnan odotetaan olevan eettisesti kestävää ja ympäristön kannalta vastuullista. Työnantajan toivotaan myös tukevan hyvinvointia ja mahdollisuutta sovittaa vapaa-aika ja työ yhteen.

Arvojen lisäksi halu kehittyä ja kehittää ovat tärkeitä. Yhä harvempi tyytyy tottelemaan autoritäärisiä käskyjä, vaan työntekijät haluavat osallistua työn organisoitiin ja työtapojen kehittämiseen. Osallistuttaminen ja tiimin kehittäminen ovatkin hyvin tärkeässä asemassa, kun puhutaan hyvien työntekijöiden sitoutumisesta työnantajaan, ja siitä on hyötyä monin tavoin sekä työntekijälle että työnantajalle. Osaamisen kehittäminen voi parhaimmillaan parantaa kompetenssia niin yksilö- kuin yhtiötasollakin. Se voi myös parantaa strategista ajattelukykyä, motivaatiota ja tehokkuutta sekä työntekijöiden asenteita työhön. Työn täytyy tuntua merkitykselliseltä.

Yhteisöllisyys hyvän työilmapiirin perustana

Työpaikan hyvällä ilmapiirillä on ratkaiseva merkitys koko henkilöstön hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden tunne lisää motivaatiota ja halua olla osallinen työyhteisössä. Työilmapiiri perustuu muun muassa arvoihin ja priorisointiin, vuorovaikutukseen ja työtapoihin. Esihenkilö on keskeisessä roolissa työkulttuurin kehittämisessä ja raamien asettamisessa, mutta hyvän työilmapiirin luomisessa vastuu on kaikilla osapuolilla. Hyvässä työyhteisössä työskennellään tehokkaasti yhdessä ja koetaan luottamusta toisiinsa ja työpaikkaan. Yhteisöllisyyttä lisää myös yhteinen tekeminen ja se, että jokainen tiimin jäsen tuntee itsensä ja työpanoksensa arvostetuksi.

Henkilöstön osallistuttaminen tavoitteiden ja strategian rakentamiseen luo tavoitteellisia työntekijöitä, ja kasvattaa heidän luottamustaan työnantajaa kohtaan. Kun tavoitteet ja tie määränpäähän luodaan yhdessä, on niitä kohti työskenteleminen helpompaa. Yhdessä luodut tavoitteet ovat helpommin ymmärrettyjä ja omaksuttuja, kuin ylhäältä tulevat käskyt ja ajatukset, jotka eivät tunnu omilta.

Johtajan uusi rooli

Nykyajan odotukset työtä kohtaan vaativat myös uudenlaista johtajuutta. Toimivan tiimin keskiössä on hyvä esihenkilö, joka työskentelee aktiivisesti kehittääkseen ja ylläpitääkseen tiimin motivaatiota, toimivaa vuorovaikutusta, työntekijöiden osaamista, delegoimista ja vastuun jakamista, sekä tukea ja arvostusta työssä. Esihenkilön vastuulla on sopivien tavoitteiden asettaminen yhteisymmärryksessä työntekijöiden kanssa ja toiminnan ohjaaminen kohti tavoitteita. Johtamistyylissä on siirrytty ja siirrytään yhä enemmän perinteisestä manage by perkele -tyylistä kohti valmentavampaa otetta johtajuuteen, Leadershippiä, jossa esihenkilö hyödyntää vallan sijaan tiimin potentiaalia ja mahdollistaa työntekijöiden kasvun ja kehittymisen. Esihenkilön rooli siirtyy siis perinteisestä neuvojen ja käskyjen antamisesta yhä enenevissä määrin kohti valmentajan roolia, jossa työkaluista keskiössä ovat oivalluttaminen ja osallistuttaminen. Moderni johtaja ymmärtää koko tiimin osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen tärkeyden.

On sanomattakin selvää, että useamman henkilön osaamisen ja parhaimman potentiaalin hyödyntäminen yrityksessä on kannattavampaa kuin yhden tai harvan. Joten mikäli löytyy laivoja, joiden kurssia ei vielä ole käännetty kohti nykyaikaa, kannattaa tarttua ruoriin ja aloittaa uusi vuosi uudella kurssilla.

Jenni Haglund