Vastuullisuus sitä ja vastuullisuus tätä. Tuntuuko, ettei mistään muusta enää puhutakaan kuin vastuullisuudesta? Informaatiota tulee päivittäin niin paljon, ettei ehdi seurata? Hyppäsin kuvitteellisesti yrittäjän saappaisiin ja koostin alle kolme vinkkiä vastuullisuuteen: nämä asiat yrittäjän kannattaa vastuullisuudesta tietää juuri nyt.
Kun aloitin työni vastuullisuuden parissa, muistan hetkellisesti vajonneeni informaatioähkyn epätoivoiseen suohon. Ensinnäkin erilaisten kirjainlyhennelmien määrä on loputon ja vastuullisuusjargon on vahvasti voimissaan. Tämä johtaa esimerkiksi siihen, että tietoa pitäisi jatkuvasti lukea lisää, jotta ymmärtäisi lukemansa vastuullisuusaiheisen artikkelin sisällön.
Kaikki haluavat nykyään olla vastuullisia ja ainakin markkinointimateriaalien mukaan kaikki ovatkin vastuullisia. Vastuullisuus ja sen ympärillä olevat ilmiöt kehittyvät jatkuvasti ja kaikkeen uuteen tietoon ei ehdi millään tutustua. Ajan myötä tähän vastuullisuuskohinaan kuitenkin tottuu ja isot linjat ovat helpommin erotettavissa. Seuraavassa vinkkini tuleville vuosille.
1. Finanssiala tuijottaa tarkasti päästöjä, tiedätkö toimintasi ilmastovaikutukset?
Finanssialan sanotaan kokeneen eräänlaisen ilmastoherätyksen: nyt kiinnitetään huomiota toiminnan ilmastovaikutuksiin ja erityisesti päästöihin. Yhä kiihtyvään tahtiin suuret ja pienet finanssialan toimijat ilmoittavat hiilineutraalisuustavoitteistaan, jotka eivät koske enää pelkästään sijoitussalkkuja vaan myös luotonantoa. Hiilineutraalisuustavoitteita tarkastellaan erilaisilla päästöluvuilla (kuten hiilijalanjälki tai hiili-intensiteetti), ja näitä lukuja pankkisi voi alkaa kysellä. Päästöluvuilla on tulevaisuudessa mitä todennäköisimmin vaikutusta myös rahoituksen kustannukseen, mikäli hinnoittelussa aletaan suosia vihreitä kohteita: vastuullisten yritysten raha on halvempaa.
2. Vastuullisuusraportointi koskee tulevaisuudessa yhä useampaa yritystä – mahdollisesti myös pk-yritystä
Vastuullisuutta kirjoitetaan nyt lain kirjaan vimmatusti. EU-johtoiset lainsäädäntökokonaisuudet koskevat tällä hetkellä erityisesti finanssialaa ja suuria yrityksiä, mutta kehitys jatkunee alaspäin yhä pienempiin yrityksiin asti. EU:ssa on valmisteilla vastuullisuusraportointistandardi, ja keskusteluissa on tuotu esiin myös kevennettyä versiota standardista pk-yrityksille. Vielä ei kuitenkaan kannata raportoinnin suhteen pelästyä, sillä mennee tovi jos toinenkin, ennen kuin pk-yrittäjän täytyy raportoida vastuullisuudestaan. Vaikkei laki siihen pakottaisikaan, on kuitenkin hyvä miettiä, mitä voi kertoa vapaaehtoisesti: jatkossa rahoittajien lisäksi myös yrityksen tuotteiden ja/tai palvelujen ostajat voivat pyytää tietoja vastuullisuudesta.
3. Vastuullisuudesta ei kannata tehdä liian vaikeaa
Vastuullisuus näyttää trendinä sellaiselta, että sitä on vaikea enää yhdenkään yrityksen tai yrittäjän ohittaa. Ollakseen vastuullinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yritys tuottaa täydellisen vastuullisuusraportin tai vinoa pinoa erilaisia vastuullisuuspolitiikkadokumentteja – toki näistä on apua. Viestini kuitenkin on, ettei vastuullisuudesta kannata tehdä itselleen liian vaikeaa: vastuullisuutta kannattaa lähestyä pienissä osissa ja kasvattaa tarpeen mukaan.
Tärkeintä on aloittaminen, sillä vastuullisuustyö ei ole koskaan valmis. On myös hyvä pitää mielessä, ettei vastuullisuudesta tule erillistä toimintoa, vaan se lähtee yrityksen ydintekemisestä. Yrittäjä voisi pohtia esimerkiksi seuraavaa: toteutuuko yrityksessämme riittävä tietosuoja? Huolehditaanko henkilöstöstä riittävästi? Tiedetäänkö yrityksemme toiminnan päästöt? Ovatko hankintamme vastuullisia? Oman kokemukseni mukaan suomalaiset yrittäjät ovat vastuullisempia kuin osaavat itsekään arvata – vastuullisuuskysymyksiä pohtiessa moni yrittäjä voi siis yllättyä positiivisesti.
Loppuun lohdutuksen sana: kukaan ei ole vastuullisuudessa valmis eikä yksikään toimija ole 100 prosenttisen vastuullinen. Vastuullisuutta ei tarvitse rakastaa, mutta siitä on hyvä tietää selvitäkseen tässä ajassa.
