Työterveyshuoltoa ohjaava asetus uudistuu 1.1.2027 alkaen. Uusi sääntely lisää työnantajan vastuuta, mutta samalla muutos tarjoaa mahdollisuuden tehdä harkittuja valintoja ja päivittää yrityksen työkykyjohtamista tämän päivän ja tulevaisuuden työelämän haasteita vastaavaksi.
Muutosten tavoitteena on selkeyttää työterveyshuollon toimintaa, vahvistaa vaikuttavuutta sekä tukea työkyvyttömyyden ehkäisyä entistä paremmin. Toimintaa pyritään suuntaamaan aiempaa ennakoivammaksi ja aloitteellisemmaksi, jotta työkykyä uhkaavat tekijät tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Samalla korostuu yksi keskeinen viesti: työkyvyn johtaminen on ennen kaikkea työpaikan asia.
Mikä muuttuu?
Työterveyshuollon sisällön suunnittelussa ja kohdentamisessa tulee hyödyntää aiempaa systemaattisemmin työturvallisuustoiminnassa tunnistettuja vaaroja ja riskejä, jotta työkyvyn tukemisen toimenpiteet perustuvat työpaikan todellisiin tarpeisiin ja riskitekijöihin.
Yksi merkittävimmistä muutoksista koskee työterveyshuoltosopimuksia. Jatkossa työterveyspalveluntuottajan tulee eritellä sopimuksissa selkeästi, mitkä palvelut kuuluvat työnantajan lakisääteisiin velvoitteisiin ja mitkä ovat työnantajan vapaaehtoisesti hankkimia lisäpalveluja.
Käytännössä työterveyshuollon sisältöä ei enää rakenneta oletusten tai vakiokäytäntöjen pohjalta, vaan työpaikan todellisten tarpeiden perusteella.
Miksi muutosta tarvitaan?
Työelämä on muuttunut nopeasti. Perinteisten fyysisten riskien rinnalle ovat nousseet psykososiaaliset kuormitustekijät, mielenterveyteen liittyvät haasteet sekä jatkuvien muutosten aiheuttama kuormitus. Työkykyyn vaikuttavat monet muutkin asiat kuin työympäristö ja yksittäiset työtehtävät. Myös työn organisointi, työyhteisön vuorovaikutus ja hyvä ilmapiiri edistävät työhyvinvointia.
Työkyvyttömyyden ehkäisyä ei voida enää rakentaa ensisijaisesti korjaavien toimenpiteiden varaan, vaan painopistettä halutaan siirtää aiempaa vahvemmin ennakointiin.
Juuri tästä syystä työterveyshuollon roolia halutaan kehittää entistä ennakoivammaksi. Uudistuksen taustalla on ajatus, että työkyvyn johtaminen kuuluu ensisijaisesti työpaikalle, mutta työterveyshuollon asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti työpaikan tukena.
Samalla työkyvyn johtaminen muuttuu yhä enemmän tiedolla johtamiseksi. Työnantajan pitää tunnistaa työpaikan keskeiset työkykyriskit ja rakentaa työterveyshuollon palvelut niiden pohjalta. Tämä edellyttää paitsi hyvää työpaikkatuntemusta myös kykyä hyödyntää tietoa siitä, millaiset tekijät altistavat työkyvyttömyydelle eri toimialoilla ja erilaisissa työtehtävissä.
Miten tästä eteenpäin?
Vaikka asetus tulee voimaan vuoden 2027 alussa, osaan muutoksista liittyy kahden vuoden siirtymäaika. Siksi juuri nyt on hyvä hetki tarkastella, vastaavatko nykyinen työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma työpaikan todellisia tarpeita.
Vaikka uusi asetus korostaa työnantajan roolia työterveyshuollon sisällön ja laajuuden määrittelyssä, se ei tarkoita, että kaikkeen pitäisi pystyä yksin.
Veritaksella ja muilla työeläkeyhtiöillä on ainutlaatuinen näkymä suomalaisen työelämän työkykyriskeihin, työkyvyttömyyden taustatekijöihin sekä eri toimialoilla näkyviin kehityssuuntiin. Työeläkeyhtiöissä kertyy jatkuvasti tietoa esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeiden syistä, työkyvyn menettämisen riskitekijöistä sekä toimialakohtaisista ilmiöistä.
Me Veritaksessa näemme esimerkiksi, millaiset työkyvyttömyysriskit korostuvat eri toimialoilla ja miten niitä voidaan hallita ennakoivasti. Tätä tietoa hyödyntämällä työnantaja voi tunnistaa omia riskikohtiaan jo ennen kuin ne näkyvät pitkittyvinä sairauspoissaoloina tai työkyvyn heikkenemisenä.
Tavoitteena ei ole lisätä työnantajan taakkaa vaan helpottaa sitä.
Kun päätöksenteon pohjana on tutkittu tieto työelämän riskeistä ja niiden ehkäisystä, voidaan työkykyä tukevat toimenpiteet kohdistaa aiempaa vaikuttavammin.
Työterveyshuolto, työeläkeyhtiö, työsuojelu, esihenkilöt ja HR muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla työkykyriskejä voidaan tunnistaa ja ehkäistä ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi.
Kolme askelta alkuun:
- Selvitä, milloin nykyinen työterveyshuoltosopimus ja toimintasuunnitelma ovat seuraavan kerran päivitettävänä.
- Kutsu työterveys, työeläkeyhtiösi, työsuojelu, HR ja muut keskeiset kumppanit saman pöydän ääreen ja kokoa päätöksenteon tueksi mahdollisimman paljon dataa myös työeläkeyhtiön tarjoamista lähteistä.
- Arvioi, mitkä nykyiset käytännöt toimivat hyvin ja mitä haluaisit kehittää. Mitkä työkykyriskit ovat juuri teidän toimialallanne tai organisaatiossanne kaikkein merkittävimpiä?
Työnantajan vastuu kasvaa, mutta samalla kasvavat mahdollisuudet hyödyntää tietoa, dataa ja asiantuntijaverkostoa entistä vaikuttavamman työkyvyn johtamisen tueksi.
Kun työkykyriskit tunnistetaan ajoissa ja niiden ehkäisyyn hyödynnetään työterveyshuollon, työeläkeyhtiön, HR:n ja esihenkilöiden asiantuntemusta, voidaan työkykyä tukea vaikuttavammin ja ennakoivammin.
Uudistuksen keskeinen viesti on yksinkertainen: mitä aikaisemmin riskit tunnistetaan, sitä enemmän vaihtoehtoja niiden ratkaisemiseen on.
