Tiina LaineMinna Stenman

Pahoinvointia on myös sinun työpaikallasi – uskalla välittää

Tiina Laine, Minna Stenman

17.6.2020, Blogi

Facebooktwitterlinkedin

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut laskussa jo pitkään; nyt trendi on kuitenkin kääntynyt. Eläkepalveluista vastaava johtaja Tiina Laine ja työhyvinvointipäällikkö Minna Stenman miettivät blogissa, miten suunnan voisi kääntää.

Voi miten vaikeaa onkaan puuttua työkaverin asioihin, kun pelkää ylittävänsä yksityisyyden rajan. 

Voi kun voisi olla puuttumatta, jättää tekemättä, antaa asioiden olla tai antaa ajan hoitaa, eikä kukaan muistuttaisi ihmisten johtamisesta ja varhaisesta välittämisestä. Aina pitäisi muistaa osoittaa kiinnostusta, kysellä vointia ja osata johtaa yksilöllisesti. Johtajakin voi joskus turhautua ja mieleen voi juolahtaa ajatus siitä, että itsensä johtaminen ei ole mikään itsestään selvä työelämätaito.

Taustapeiliin katsominen ei vähennä työkyvyttömyyttä

Monella työpaikalla työkyvyn johtamisen mittareina hyödynnetään muun muassa sairauspoissaolotilastoja, työkyvyttömyyseläke- ja tapaturmatilastoja, henkilöstön vaihtuvuutta sekä työterveyshuollon kustannuksien jakoa ennakoivaan ja sairauden hoitoon. Mutta eikö kuva tällöin jää suppeaksi, kun katsomme vain taustapeiliin? 

Ainakaan nämä mittarit ja niiden seuranta eivät riitä torjumaan työkyvyttömyyttä ja pahoinvointia työssä. 

Työkyvyttömyyseläkkeelle jäi viime vuoden aikana yhteensä 20 300 henkilöä, ja ensimmäistä kertaa psyykkiset syyt olivat suurin ryhmä näiden taustalla. Voidaan siis todeta, että pahoinvointia ei esiinny vain muiden työpaikoilla, vaan sitä voi esiintyä millä työpaikalla tahansa, jopa meidän jokaisen lähipiirissä.

Jotain pitää tehdä ja mitä varhaisemmassa vaiheessa muutokseen ryhdytään, sitä enemmän ratkaisuvaihtoehtoja on tarjolla. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä.

Onko varhaisessa välittämisessä enemmän kyse fiiliksestä kuin faktoista? 

Mitä jos aloittaisimme mittareista? Sen sijaan, että tarkastelemme työkykyä taustapeilistä, voisimme ottaa pienen askeleen eteenpäin ja ryhtyä tarkastelemaan ja tunnustelemaan tilannetta nykyhetkessä. Mitä jos johtaisimmekin mututuntumalla ja vatsanpohjan fiiliksellä? Mitä jos varhaisen välittämisen työvälineinä ja mittareina käytettäisiinkin kehityskeskusteluja, kahvihuoneen rupatteluhetkiä, yhteisiin tilaisuuksiin osallistumista ja tiimipalavereita?

Onko varhaisessa välittämisessä sittenkin kyse enemmän fiiliksellä kuin faktalla johtamisesta? Mitä jos varhainen välittäminen olisi osa työpaikan kulttuuria ja jokainen meistä muistaisi kysyä työkavereilta ”Mitä kuuluu”? 

Mitä jos jokaiselta edellytettäisiin itsensä johtamisen lisäksi työkavereista huolehtimisen taitoa ja rohkeutta välittää? 

Uskalla tunnistaa merkit – jopa omalla työpaikallasi

Voisiko se auttaa meitä lähemmäksi nykyhetkeä ja tavoitetta johtaa työkykyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa? Tätä voisi pohtia työyhteisössä, jotta löydettäisiin juuri ne menetelmät, jotka sopivat omaan työympäristöön.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa haasteet jaksamisessa tunnistetaan, sitä enemmän vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi löytyy: aina osaamisen kehittämisestä ja työn tuunaamisesta ammatilliseen kuntoutukseen. 

Jos päätämme sulkea silmämme pahoinvoinnilta ja ajattelemme, että sitä ei esiinny meillä tai että kyllä aika hoitaa, ja jätämme asian sikseen, niin voimme pahimmassa tapauksessa olla myötävaikuttamassa taas yhteen uuteen työkyvyttömyyseläketapaukseen. 

Meillä ei siis ole varaa olla puuttumatta!

Tiina Laine

Tiina Laine

  • Eläkepalvelujohtaja
Minna Stenman

Minna Stenman