Toyota Production Systemsin alun perin kehittämä lean on saavuttanut vuosikymmenten varrella yleisen tietoisuuden ja lean-oppeja on alettu laajasti hyödyntää operatiivisten prosessien kehittämisessä. Olisiko lean-ajattelua mahdollista toteuttaa myös päätöksenteossa? Lähdimme Veritaksen sijoitustiimissä testaamaan tätä ajatusta kesällä 2020. Päätimme ottaa rohkeasti mallia koodareilta, jotka ovat vieneet lean-ajattelun käytäntöön soveltamisen poikkeuksellisen pitkälle.
Kaiken takana on lean
’Ketterät menetelmät’ on sateenvarjotermi monille eri sovelluskehitysmenetelmille. Lean-filosofiaan perustuvissa ketterissä menetelmissä toimintaa suunnataan uudelleen välittömästi tilanteiden ja tarpeiden muuttuessa. Suosituin ketterä ohjelmistokehitysmenetelmä on nimeltään scrum.
Vajaan kymmenen hengen scrum-tiimi työskentelee samalla tittelillä (sovelluskehittäjä) ja onnistuu sekä epäonnistuu yhdessä. Tiimi itse päättää siitä, kuka hoitaa minkäkin tehtävän. Ylhäältä sanelua ei scrumissa tunneta. Scrum-tiimi työskentelee 1-4 viikon mittaisissa sprinteissä. Sprintin aikana tiimi toteuttaa uusia toiminnallisuuksia sen verran kuin on sprintin alussa päättänyt sprinttiin sisällyttää. Kaikista suunnitelluista tulevista toiminnallisuuksista pidetään backlogiksi tai kehitysjonoksi kutsuttua priorisoitua listaa. Backlogille voi kuka tahansa lisätä uusia toiminnallisuuksia, mutta vain tuoteomistaja päättää priorisoinnista. Backlogia ylläpidetään jatkuvasti ja se toimii sprinttien ohessa scrum-tiimin työn perustana.
Kuhunkin sprinttiin liittyy joukko tapaamisia. Sprintin suunnittelupalaverissa valitaan backlogista toteutettavat toiminnallisuudet, aamupalavereissa varmistetaan, että työ etenee oikeaan suuntaan eikä yhdenkään tiimin jäsenen työssä ole etenemisen esteitä, sprinttikatselmuksissa esitellään sprintin aikaansaannokset ja retrospektiivissä kehitetään tiimin työtapoja sprintin aikana tehtyjen havaintojen pohjalta. Kuten saatat tapaamisten luonteesta jo huomata, scrum pyrkii läpinäkyvyyteen sekä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen.
Yllättävän taipuisa scrum
Päädyimme Veritaksen sijoitustiimissä ottamaan oman toimintamallimme rungoksi juuri scrumin, vaikka samalla ammensimmekin pelkkää scrumia laajemmin ketterästä perinteestä. On hämmentävää, kuinka suoraviivaisen vastaavuuden onnistuimme löytämään alun perin sovelluskehityksen tarpeisiin kehitetyn scrumin ja oman toimintamme välille. Seuraavassa kuvassa hahmotellaan tätä vastaavuutta:
Salkunhoitotiimissämme on kahdeksan salkunhoitajaa, joilla ei ole keskinäistä hierarkiaa. Sijoitusjohtaja priorisoi tekemistämme backlogin avulla ja prosessivastaava huolehtii, että scrumin periaatteita noudatetaan. Tiimin backlog puolestaan sisältää kaikki sijoitusideamme priorisoituna, ja niin edelleen. Olemme tuoneet myös muita ketterän kehityksen periaatteita ja ideoita osaksi salkunhoitotyötämme:
Kokemuksemme ketteryydestä
Miten sitten käytännön työmme on muuttunut siitä, kun aloimme soveltaa scrumia ja ketteriä periaatteita tiimissämme kesällä 2020?
Ensinnäkin backlogin käyttöönotto on ollut erityisen mullistavaa. Enää sijoitusideoita ei unohdeta vain siksi, etteivät ne ole juuri tarkasteluhetkellä ajankohtaisia, sillä ne roikkuvat backlogissa mukana alhaisemmalla prioriteetilla, kunnes ne joskus päätetään joko toteuttaa tai hylätä. Olemme myös alkaneet testata uusia sijoitusstrategioita nopeammin tuotannossa, eli oikealla rahalla, sillä piirustuspöydällä on mahdotonta tunnistaa kaikkia todellisen markkinan mukanaan tuomia käytännön haasteita ja mahdollisuuksia. Olemme lisäksi panostaneet salkun analysointiin erilaisten roolien kautta aiempaa enemmän. Yksittäisen sijoituskohteen täytyy aina toteuttaa sille ajateltua roolia. Eihän vain pelkän totutun tavan vuoksi salkussa kannata sijoituskohteita pitää samoin kuin ohjelmistoihinkaan ei kannata lisätä käyttäjilleen arvoa tuomattomia ominaisuuksia. Olemme toisaalta varmistaneet, että salkunhoitajilla ei ole turhia operatiivisia hidasteita sijoitusideoiden toteuttamisessa.
Esimerkkejä olisi vielä enemmänkin, mutta ehkä suurin hyöty scrumin käyttöönotosta on ollut lean-ajattelun tuleminen osaksi keskustelujamme. Nyt meillä on scrumin ja muiden ketterän sovelluskehityksen innoittamien periaatteiden ansiosta hyvä konkreettinen kehikko, jonka puitteissa kehittää toimintaamme.
On tietysti muistettava, että emme ole sovelluskehitystiimi, vaan olemme muokanneet scrumista tarpeisiimme sopivamman version. Kehittämisen kohteena ei ole vain ohjelmisto, tai meidän tapauksessamme sijoitussalkku, vaan myös toimintatavat. Prosessit ovat vain väline arvonluonnissa, eikä niillä ole itseisarvoa.
Toivoisin esimerkkimme toimivan inspiraationa eri aloilla toimiville uudistajille. On täysin mahdollista, että parhaat toimintatavat juuri sinun tiimissäsi eivät löydy sovelluskehittäjiltä, vaan jostain täysin muusta suunnasta. Tärkeintä on toimia ketterästi: kokeile ja erehdy rohkeasti. Suuntaa saa ja pitää muuttaa matkan varrella, mutta matkaan kannattaa lähteä heti. Ketterästi kuin koodari.
