Ammatillinen kuntoutus on osa työeläketurvan kokonaisuutta. Se kuuluu siis osana jokaisen työntekijänä tai yrittäjänä työeläkevakuutetun henkilön vakuutukseen. Tämä osa työeläketurvaa, joka katetaan samalla maksulla kuin vanhuuseläke, on edelleen aika huonosti tunnettu, vaikka ammatillisen kuntoutuksen asiakasmäärät kasvavatkin joka vuosi.
Työeläkeyhtiön tukema ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu tukemaan työelämään paluussa silloin, kun henkilön terveydentilaan liittyvät haasteet todennäköisesti johtavat työkyvyttömyyteen seuraavan viiden vuoden aikana. Ammatillinen kuntoutus on siis keinovalikoimassa vuorossa sen jälkeen, kun työnantajan (tai yrittäjän!) omat tavanomaisiin työjärjestelyihin liittyvät keinot eivät riitä, ja työssä jatkamiseen tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.
Työnantajan perusvastuut eivät toki siirry mihinkään, mutta työeläkeyhtiö voi tarjota sekä toimeentulon kuntoutujalle että kustantaa esimerkiksi osaamisen päivittämiseen tai uuden työn tukemiseen tarvittavaa koulutusta. Edellytyksenä on, että toimenpiteiden seurauksena työntekijä tai yrittäjä itse voi aidosti jatkaa työelämässä.
Tulevaisuuden hahmottelua
Työeläkevakuuttajat TELA ry:n johdolla on äskettäin pohdittu ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisia tulevaisuuden näkymiä ja haasteita. Tällä kertaa mukana ovat olleet työeläkevakuuttajien ylilääkärit ja tarkoitus on ollut kuvata sitä, miltä ammatillisen kuntoutuksen tulevaisuuden haasteet näyttävät seuraavan viiden vuoden aikana. Esille nousivat erityisesti työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuden parantaminen sekä hoito- ja kuntoutusprosessin tehostaminen.
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyen on tunnistettu ensinnäkin se, että toisaalta vanhojen, jo hyviksi havaittujen työhön paluun keinojen osalta on jatkossa pystyttävä seuraamaan niiden vaikuttavuutta entistä paremmin. Näin siksi, että panostukset työkyvyn hyödyntämiseen varmasti myös johtavat siihen lopputulokseen, jota tavoitellaan, eli työelämässä jatkamiseen. Toisaalta välineiden ja tekniikan kehittyminen tuovat uusia keinoja ja malleja siihen, miten työhön tulevaisuudessa voidaan palata terveydentilarajoitteesta huolimatta.
Työeläkekuntoutuksen prosessien tehostamiseen liittyen strategiatyön keskeiset havainnot kohdistuivat työkyvyttömyyden uhan mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen sekä itse paluun tukemiseen ja tiedonkulkuun. Työkyvyttömyyden uhan mahdollisimman varhainen tunnistaminen on suorassa suhteessa siihen, millaisesta lähtötilanteesta ammatillinen kuntoutus käynnistyy.
Tekniikka tullee tuomaan myös apua tähän – Eläketurvakeskuksessa tehtiin erittäin mielenkiintoinen koneoppimiskokeilu jo kolmisen vuotta sitten. Siinä kone oppi tunnistamaan työkyvyttömyyseläkkeen kaksi vuotta etukäteen kolmessa tapauksessa neljästä.
Lisäksi olennaista olisi jatkossa, että tieto kulkisi tarvittavilta osin mahdollisimman jouhevasti kaikkien toimijoiden välillä (kuntoutuja, terveydenhuolto, työnantaja, työeläkeyhtiö) ja että toimenpiteiden suunnittelu on ajantasaista ja huomioi erityisesti lisääntymässä olevat mielenterveyden häiriöt osana työ- ja toimintakyvyn haasteita.
Jos haluat lukea tarkemmin Työeläkekuntoutuksen suuntaviivoista 2025, löydät aineiston TELAn verkkosivuilta.
Työkyky on osa jokaisen oman toimintakyvyn tulevaisuutta
Omasta työhyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeä osa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn kokonaisuutta. Tai ehkä olisi parempi puhua työkyvyn tulevaisuudesta huolehtimisesta. Se suuntaisi enemmän ajatukset siihen, että asiaan on monesti mahdollista vaikuttaa ja että aihe on positiivinen, ei taas yksi velvollisuus lisää.
Jokaisella meistä on kuitenkin halu säilyttää mahdollisimman hyvä oma toimintakyky pitkälle tulevaisuuteen. Sitä tarvitaan niin työelämässä kuin elämässä ylipäätään!
Voit testata työkykysi verkkosivuillamme. Laskuri kertoo, kuinka suuri riski työntekijällä on menettää työkyky seuraavan 10 vuoden sisällä.
Lue myös: Työeläkekuntoutus
