Yritysvastuu on tätä nykyä olennainen osa instituutiosijoittajan ydintoimintaa. Perinteisesti vastuullista sijoitustoimintaa on toteutettu negatiivisen seulonnan eli vastuuttomiksi katsottujen sijoituskohteiden poissulkemisen avulla. Voiko sota Ukrainassa muuttaa sijoittajien asennoitumista poissulkemiseen vastuullisen sijoittamisen työkaluna?
Sijoitusorganisaatiossa yritysvastuulla tarkoitetaan sekä oman sijoitusorganisaation integriteettiä ja hyvää hallintotapaa että vastuullisen sijoitustoiminnan toimintaperiaatteiden noudattamista sijoitussalkun hoidossa. Vastuullisella sijoitustoiminnalla tarkoitetaan erilaisten vastuullisuustekijöiden huomioimista sijoituskohteiden valinnassa ja arvioinnissa osana sijoitusprosessia. Vastuullisuustekijöihin viitataan yleensä kirjainyhdistelmällä ESG, joka tarkoittaa ympäristövaikutuksen (environmental), sosiaalisen vastuun (social responsibility) ja hyvän hallintotavan (governance) huomioimista sijoituskohteiden analysoinnissa. Tavoitteena on pienentää ja ehkäistä riskejä sekä tunnistaa potentiaalisia sijoituskohteita, jotka voisivat hyötyä eri vastuullisuustekijöistä.
Ensimmäisiä vastuullisen sijoittamisen menetelmiä on ollut 1990-luvun lopulta alkaen negatiivinen seulonta. Siinä syystä tai toisesta vastuuttomiksi määritellyt sijoituskohteet rajataan erillisten sulkulistojen avulla mahdollisten sijoituskohteiden ulkopuolelle. Tarkoituksena on rajata yksittäisiä yrityksiä tai kokonaisia toimialoja pois mahdollisten sijoituskohteiden joukosta, mikäli yritykset ovat rikkoneet kansainvälisiä normeja tai jos koko toimialaa pidetään jostain määritellystä syystä vastuuttomana. Tyypillisiä poissuljettuja toimialoja ovat olleet tupakkateollisuus, uhka- ja rahapelit sekä kiistanalaiset aseet, mutta sulkulistalle voivat hyvin päätyä myös likaisen energian tai alkoholin tuottajat sekä koko puolustusteollisuus.
Negatiivinen seulonta perustuu ajatukseen, että tietyt toimialat tai yritykset ovat perusolemukseltaan vastuuttomia, eikä niiden tilanne ajan myötä muuksi muutu. On itse asiassa melko harvinaista, että sijoittaja kertoisi poistaneensa jonkun yksittäisen yrityksen tai kokonaisen toimialan sulkulistalta. Vaikka poissulkemisen taustalla on usein tieteellisesti pätevää tutkimusta ja argumentointia, luokittelu pohjautuu viime kädessä tietyn kulttuurillisen kontekstin mukaisiin eettisiin normeihin, joita sijoittajat arvottavat oman näkökulmansa mukaisesti. Kulttuurin sisällä hyväksytty eettinen normisto voi kuitenkin muuttua merkittävästi ajan kuluessa uuden tieteellisen tiedon tai kulttuurillisten näkökulmien myötä.
Esimerkiksi ydinvoimaa pidettiin muutama vuosikymmen sitten luonnon kannalta haitallisimpana energiamuotona, mutta viime vuosina sen merkitys on tunnustettu ympäristöystävällisenä siirtymäenergiana matkalla kohti hiilivapaata energiantuotantoa. On myös melko todennäköistä, että pikaruoan tai sokeripitoisten elintarvikkeiden tuottajat voivat joutua sulkulistoille seuraavan kymmenen vuoden kuluessa – viinin tai muun alkoholin tuottajista puhumattakaan. Kulttuurillisella kontekstilla on merkitystä sulkulistojen sisältöä määriteltäessä: esimerkiksi alkoholia voidaan pitää joissakin kulttuureissa paljon tupakkaa vastuuttomampana tuotteena.
Nykyään edistykselliset instituutiosijoittajat ovat sisällyttäneet vastuullisuustekijät osaksi sijoitusprosessiaan, ja ne huomioidaan sijoituskohteiden analysoinnissa ja valinnassa. Negatiivisen seulonnan ja sulkulistojen sijaan vastuullisuustekijöitä arvioidaan koko sijoitussalkun tasolla. Tavoitteena on koko sijoitussalkun muokkaaminen vastuullisempaan suuntaan vaikuttamalla sekä sijoituskohteisiin että sijoitussalkun sisältöön. Sijoittajat pyrkivät vaikuttamaan sijoituskohteiden toimintaan esimerkiksi viestimällä sijoittajatapaamisissa ja yhtiökokouksissa suoraan yrityksen johdolle ja edistämään näin niiden oman vastuullisuuden kehittymistä. Vasta viimeisenä vaihtoehtona yrityksiä poissuljetaan salkusta, jos toivottua kehitystä ei havaita. Usein parhaat sijoitusmahdollisuudet löytyvät niistä yrityksistä, jotka eivät ehkä ole luokkansa parhaita, mutta jotka ovat valmiita muuttamaan joko itseään tai yhteiskuntaa vastuullisempaan suuntaan.
Kun asiaa tarkastellaan laajasti koko sijoitussalkun näkökulmasta, puolustusteollisuudenkin puolelta voi löytyä yhtiöitä, jotka täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Puolustusteollisuus on harvoin erityisen ympäristöystävällinen ala, mutta siihen liittyvä sosiaalisen vaikuttamisen näkökulma voi olla näinä päivinä kokonaisuuden kannalta merkittävämpi asia. Puolustusteollisuutta tarvitaan muun muassa länsimaisen vapaan demokratian, valtiollisen suvereniteetin ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaamiseksi tilanteissa, joissa niitä vastaan kohdistetaan hyökkäystoimia. Puolustusteollisuuteen sijoittamisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa machiavellististä etiikkaa, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Vastuullisina sijoittajina vaadimme yhä sijoituskohteiltamme hyvää hallintotapaa ja suljemme pois ne yhtiöt, joiden valmistamat aseet rikkovat ihmisoikeuksia tai kansainvälisiä normeja. Kun nämä kriteerit täyttyvät, puolustusteollisuuden yhtiöt voivat olla samanaikaisesti sekä vastuullisia että kannattavia sijoituskohteita institutionaaliselle sijoittajalle.
Kirjoitus on julkaistu alun perin englanniksi EQDerivatives-lehdessä syyskuussa 2022.
