Tiina LaineMinna Stenman

Mitä lääkkeeksi, kun työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistyy?

Tiina Laine, Minna Stenman

1.6.2020, Blogi

Facebooktwitterlinkedin

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä on ollut laskussa jo pitkään; nyt trendi on kuitenkin kääntynyt. Eläkepalveluista vastaava johtaja Tiina Laine ja työhyvinvointipäällikkö Minna Stenman miettivät blogissa, miten suunnan voisi kääntää?

Eläketurvakeskus uutisoi huhtikuussa, että erityistä muutosta on tapahtunut mielenterveyssyistä myönnetyissä eläkkeissä, joissa erityisesti nuorten ja lähempänä eläkeikää olevien naisten masennusperusteiset eläkkeet ovat lisääntyneet.

Masennus on ollut ykkönen psyykkisten sairauksien ryhmässä jo pitkään, ja se on erityisesti modernin työelämän ja läntisen maailman ilmiö. Tilanne on huolestuttava, erityisesti jos tämä suunta edelleen jatkuu. Syiden selvittäminen on tärkeää, mutta avainasemassa on se, millä ”lääkkeellä” onnistumme vastaamaan yleisesti työn ja elämän henkisiin kuormitustekijöihin.

Syitä pahoinvointiin ja mielenterveyshaasteisiin on monta, riippuen myös siitä, kenen silmin tilannetta katsoo. Yksi niistä on riittämättömyyden tunne, joka syntyy tämän päivän työelämän odotuksista, kun tarve itseohjautuvuuteen ja tehokkuuteen korostuu. Myös jatkuva uuden oppiminen ja sosiaalisuus koetaan haastavaksi.

Turvallisessa ympäristössä oman mielipiteensä ja tuntemuksensa uskaltaa lausua ääneen. Silloin on jo otettu iso harppaus kohti hyvinvointia.

Mitä lääkkeeksi? Toivossa on hyvää elää ja toivomme siksi, että tutkimus ja työelämän yleinen kehitys toisivat vastauksia, kuten työturvallisuuden kehittymisessä aikanaan. Myös lääketiede ja hoitokäytännöt kehittyvät jatkuvasti. Toivottavasti masennuksen hoidossa nähdään sama asia kuten tietyissä muissa terveydentilahaasteissa – lääketieteen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti työkyvyttömyysriskiin. Myös psyykkistä työkykyä tukevat käytännöt toivottavasti löytyvät yksittäisillä työpaikoilla ja leviävät edelleen.

Karut tilastot kertovat, että on reagoitava heti

Kun viimeisiä työkyvyttömyystilastoja lukee (ETK), on meidän reagoitava heti. Paljon voitaisiin tehdä työpaikoilla jo nyt.

Näkisimme, että ihmisten erilaisuuden ymmärtäminen ja työyhteisöissä sen salliminen toisi myös ratkaisuja tähän. Yhdessä kehittäminen ja tekeminen, avoin vuorovaikutus ja selkeät pelisäännöt rakentavat luottamusta ja luovat turvallisuutta. Turvallisessa ympäristössä oman mielipiteensä ja tuntemuksensa uskaltaa lausua ääneen. Silloin on jo otettu iso harppaus kohti hyvinvointia.

Tie kohti parempaa vointia on usein pitkä, joten se vaatii jaksamista ja sinnikkyyttä, tässä kestävyyslajissa esimiestyö ja työyhteisön tuki ovat onnistumisen kannalta avainasemassa.

Mitä enemmän jatkossa tiedämme mielen kuormittumisen mekanismeista ja altistavista tekijöistä, sitä paremmin osaamme toimia.

Ehkä voisimme tulevaisuudessa luoda ”mielen suojakypärän”, vastaavalla tavalla kuin fyysiseen työturvallisuuteen on pystytty luomaan.

Tiina Laine

Tiina Laine

  • Eläkepalvelujohtaja
Minna Stenman

Minna Stenman