Näkyvätkö yrityksemme arvot kulttuurissamme vai onko kyseessä markkinointikikka?

Johan Treuthardt

12.12.2022, Blogi

Miten määritetään hyvät ja toimivat arvot? Vastuullisuus ja asiakaslähtöisyys – no näistähän puhutaan paljon ja ne saavat huomiota, kun työpaikoilla keskustellaan arvoista. Hyviä arvoja, todellakin, ja varmasti tärkeitä näkökulmia monelle. Kysymykseni kuuluukin: ovatko nämä sellaisia arvoja, että jokainen työpaikalla ymmärtää, miten ne liittyvät omaan toimintaan ja miten arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan? Määrittävätkö arvot työpaikan kulttuurin vai onko kyseessä myynnin ja markkinoinnin sananhelinää?

Toimintatavat, pelisäännöt vai arvot?

Kuuluisiko arvojen olla ne, joihin pitäisi pystyä peilaamaan yksittäisiä päätöksiä tai toimintatapoja arjessa? Vai ovatko arvot ohjenuora siihen, millä tavalla esimerkiksi asiakastyö tai talon ulkoiset suhteet hoidetaan? Sisäisiä toimintatapoja ohjaavat jotkut aivan muut asiat?

Mielestäni kysymys ’mikä ohjaa toimintaamme?’ onkin mielenkiintoinen. Yleensä arvot on kirjattu sen verran ylimalkaisesti, etteivät ne auta meitä päivittäisissä valinnoissamme tai ohjaa toimintaamme tarpeeksi selkeästi. Näin ollen arvojen tueksi joko luodaan erilaisia työpaikan pelisääntöjä tai lähdetään selkeyttämään ja tarkentamaan tavoitetilaa kulttuurityöpajojen avulla. Näissä ei ole lähtökohtaisesti mitään vikaa, jos ne oikeasti toimivat ja henkilöstö ymmärtää niiden tarkoituksen. Jos työpajat kuitenkin ohjaavat jatkossa muiden toimintaa ja itse toimin niin kuin aina ennenkin, syntyy työpaikan sisälle helposti mikroyrityksiä, jotka toimivat itselleen tuttujen, omaan tarkoitukseen parhaiten sopivien mallien mukaan.

Kun arvot ja teot ovat ristiriidassa

Toinen ongelma saattaa muodostua, kun arvot ja teot eivät kohtaa. Miksi ihmiset ovat valinneet juuri teidän yrityksenne työpaikakseen? Lukuisissa henkilöstökyselyissämme mielekäs työ, työpaikan ilmapiiri ja kulttuuri korostuvat, kun työpaikan motivaattorit tulevat puheeksi.

Mitä tapahtuu, kun arvot ja teot eivät kohtaa? Arvoissa on maininta asiakaslähtöisyydestä, mutta arjessa näkyy sotkuisia asiakastiloja, puhelinpalvelusta ei tavoita ketään, jonot ovat pitkät ja robotti pyytää näppäilemään yhtä sun toista ennen kuin (mahdollisesti) pääsee keskustelemaan oikean henkilön kanssa.

Tai jos arvona on henkilöstö yrityksen tärkeimpänä resurssina ja yhteistyö on avaintekijä, mutta johtaminen on hierarkkista ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet rajalliset. Voidaanko henkilöstön olettaa toimivan arvojen mukaisesti, jos arvot eivät näy arjessa? Mielestäni ylimmän johdon tulee näyttää suunta ja esimerkin voimalla toimiessa vain taivas on rajana.

Meidän näköisemme arvot

Olen pohtinut, voisivatko arvot olla niin selkeät, että niihin pystyisi turvautumaan käytännön tasolla? Mitä jos työntekijä ymmärtäisi arvojen perusteella, mitä häneltä odotetaan ja miten toimia esimerkiksi asiakastilanteessa? Esihenkilö ymmärtäisi johtaa yrityskulttuurin mukaisesti ja johtamiskäytänteiden vaikutuksen yrityksen tavoitteiden toteutumiseen.

Sitä saa mitä mittaa! Olivatpa arvot mitkä tahansa, mutta mikäli mittaaminen, arviointi ja seuranta jäävät puuttumaan, niin niiden varaan yrityskulttuurin ohjenuorana ei voida myöskään laskea.

Tyydymmekö siihen, millaisia olemme nyt vai nostammeko katseen tulevaan?

Uskallammeko unelmoida ja pohtia millaisia haluaisimme olla tulevaisuudessa? Rohkenemmeko innovoida ja maalata isolla pensselillä? Entä miten usein arvoja voi ja kannattaa tarkentaa, jos ympäröivä maailma muuttuu, eivätkä arvot enää kuvastakaan meille tärkeitä asioita?

Sanoisin, että kyllä, arvoihin saa ja pitää palata aina uudestaan. Rohkaisisin aktiivisesti laatimaan omannäköiset arvot. Mitä relevantimpia arvot ovat sitä todennäköisemmin niiden mukaan myös eletään.

Arvojen sanoittaminen on tärkeää ja niiden merkitystä kannattaa korostaa mittaamalla niiden toteutumista. Mikäli arvot jostain syystä eivät arjessa toteudu, myös siihen on syytä puuttua; autetaan kaveria ja palataan takaisin yhteisen tavoitetilan rakentamiseen.

Lopuksi haluan vielä painottaa, että meillä jokaisella on velvollisuus sitoutua yhteisesti sovittuun ja kantaa vastuuta toimimalla sovitun mukaisesti.

Johan Treuthardt