Kari Vatanen

Onko työeläkejärjestelmän rahoitus kestävällä pohjalla?

Kari Vatanen

13.10.2022, Blogi

Viime syksynä 2021 Eläketurvakeskus julkaisi professori Torben M. Andersenin laatiman kansainvälisen arvion Suomen eläkejärjestelmän vahvuuksista ja haasteista. Andersen piti Suomen mallia vankkana ja hyvin toimivana, mutta mainitsi, että rahoituksen kestävyys kohtaa haasteita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Kirjoitin tästä myös blogissani Onko eläkejärjestelmämme vankka vai sen kehitystarve rankka?

Kotimainen media onnistui tuolloin luomaan aiheesta lukijoita huomattavasti koukuttavampia otsikoita kuten: ”Huolestuttava havainto Suomen eläkejärjestelmästä: Rahat uhkaavat loppua”, ”Eläkemaksuja pitää nostaa selvästi, jotta eläkkeet riittävät” ja ”Suomen eläkejärjestelmässä kytee poliittinen aikapommi”.

Kun asia esitetään mediassa näin, ei ole ihme, että erityisesti nuorten usko eläkejärjestelmään horjuu. Tämä kävi ilmi E2 Tutkimuksen selvityksestä, jossa kartoitettiin suomalaisten suhdetta yhteiskunnan instituutioihin. Tutkimuksessa haastatelluista nuorista valtaosa arveli, että ei saa nykyisenkaltaista eläkettä tai että eläke ei riitä elämiseen. Myös monet keski-ikäiset epäilivät eläkejärjestelmän kestokykyä.

Onko työeläkejärjestelmämme tosiaan näin huonossa jamassa?

Kaksi tuoretta uutista tuntuu kertovan aivan toista tarinaa.

Eläketurvakeskus julkaisi torstaina 13.10. uudet pitkän aikavälin laskelmat lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Julkaisuun liittynyt hyvä uutinen on se, että eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusnäkymät ovat parantuneet merkittävästi edellisestä vuonna 2019 julkaistuista pitkän aikavälin laskelmista. Eläkevarallisuus on kasvanut ennalta arvoitua enemmän viime vuosina toteutuneiden hyvien sijoitustuottojen ansiosta. Yksityisalojen työeläkesijoitusten reaalinen tuotto aikavälillä 1997–2021 on ollut peräti 4,5 prosenttia.

Uuden laskelman mukaan eläkevarat tulevat kasvamaan ja kumuloitumaan edelleenkin kattaen aiempaa suuremman osuuden eläkemenosta pitkällä aikavälillä. Työeläkemaksuja ei ole tarvetta nostaa ainakaan ennen 2050-lukua ja sen jälkeenkin eläkemaksujen korotuspaineet jäävät merkittävästi aikeisemmin arvioitua matalammiksi.

Yksityisalojen työeläkejärjestelmän eläkemenojen ja eläkemaksujen kehitys
Eläketurvakeskuksen tuoreessa laskelmassa eläkemaksun pidemmän aikavälin nousupaineet ovat laskeneet merkittävästi vuoden 2019 jälkeen. Lähde: Eläketurvakeskus

Kun eläkevaroilla katetaan yhä suurempi osa eläkemenosta, sijoitustuottojen merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa. Kohonnut inflaatio tulee kuitenkin nakertamaan sijoitusten lähivuosien reaalituottoja, joten Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissakin tuotto-odotukset on asetettu hyvin maltillisiksi. Arvioiden mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana eläkevarojen reaalituotto on 2,5 prosenttia ja sen jälkeen 3,5 prosenttia. Eli tuotto-odotus on asetettu ennusteissa selvästi viime vuosien toteutuneita tuottoja matalammaksi.

Miten eläkejärjestelmämme pärjää kansainvälisessä vertailussa?

Toinen Suomen eläkejärjestelmää käsitellyt positiivinen uutinen oli tiistaina 11.10. julkaistu vuosittainen kansainvälinen eläkejärjestelmien vertailu: Mercer CFA Institute Global Pension Index. Suomen eläkejärjestelmä sijoittui vertailussa viidennelle sijalle ohittaen muun muassa Ruotsin ja Norjan eläkejärjestelmät. Hallinnon luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä Suomen eläkejärjestelmä on saanut maailman parhaimman arvosanan jo yhdeksänä vuotena peräkkäin. Sen sijaan kokonaisarvosanaa heikentää muun muassa eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden mahdolliset haasteet väestön ikääntymisen vuoksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Eläketurvakeskuksen tuoreiden pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden rahoituksen kestävyyden näkymät ovat kuitenkin parantuneet merkittävästi viimeisen kolmen vuoden aikana. Kehitettävääkin toki vielä olisi ja pitkällä aikavälillä ennustelaskelmia korkeampi sijoitustuotto mahdollistaisi jopa eläkemaksun pienentämisen.

Korkeammat sijoitustuotot vaatisivat työeläkejärjestelmältä riskinkantokyvyn vahvistamista, jotta työeläkelaitokset voisivat muuttaa sijoitusallokaatioita riskillisempään ja tuotto-odotuksiltaan parempaan suuntaan. Keinoina tähän voisi olla muun muassa. vakavaraisuussääntelyn muuttaminen sijoitusmarkkinoiden suhdannevaihteluita paremmin huomioiviksi esimerkiksi vastuuvelan tuottovaatimuksen osaketuottosidonnaisuutta kasvattamalla.

Työeläkejärjestelmän kehitystarpeet on syytä ottaa vakavasti, mutta nykymuotoisenkaan eläkejärjestelmämme toimivuutta ei ole syytä aliarvioida liikaa. Median klikkiotsikoilla on oma tehtävänsä, mutta usein totuus otsikkojen takana on paljon tylsempi. Kansainvälisten arvioiden mukaan työeläkejärjestelmämme on ihan kelpo kunnossa ja joiltain osin jopa maailman paras. Rahoituksen pitkän aikavälin kestävyyskin on Eläketurvakeskuksen tuoreen raportin mukaan parantunut viimeisten vuosien aikana.

Kari Vatanen

Kari Vatanen

  • Sijoitusjohtaja