Henkilökuva Veritaksen asiakkuusjohtaja Staffan Åbergista.

YELpeys ja ennakkoluulo

Staffan Åberg

15.8.2022, Blogi

Keskustelu YELin uudistamisesta ja tarkemmin sanottuna eduskuntakäsittelyä odottavasta hallituksen esityksestä on käynyt melko kiivaana. Ja hyvä niin, kyse on kuitenkin merkittävän ihmisjoukon, yrittäjien, eläke- ja sosiaaliturvasta. Keskustelussa on kuitenkin ollut jonkin verran väärinkäsityksiä, joten haluaisin lyhyesti selvittää, mistä uudistuksessa on kyse ja mitä muutoksilla tavoitellaan.

Eläkeyhtiöllä ei ole asiassa omaa tavoitetta tai päämäärää – muita kuin se, että lainsäädäntö olisi mahdollisimman yksiselitteinen ja oikeudenmukainen ja että yrittäjien eläke- ja sosiaaliturva olisi riittävä ja lainsäädännön mukainen. Toisin kuin joissakin somekeskusteluissa on arveltu, muutokset eivät tuo lisää rahaa eläkeyhtiöiden kirstuun. Yhtiöt saavat hoitamistaan YEL-vakuutuksista korvauksen vakuutusten määrän, eivät työtulon mukaan. Toimimme eläkejärjestelmän toimenpanijana, emme ole mukana valmistelemassa tai säätämässä lakeja.

Mikä muuttuu?

YELin perusta pysyy uudessa tarkennetussakin lainsäädännössä hyvin pitkälle samanlaisena kuin tällä hetkellä. Vakuuttamisvelvollisuuteen ei ole tulossa muutoksia ja työtulon määritelmäkin pysyy ennallaan. Työtulo tulee siis jatkossakin vahvistaa tasolle, jonka yrittäjän pitäisi maksaa tekemästään työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle henkilölle.

Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on 1) puuttua yrittäjien alivakuuttamiseen, 2) tarkistaa työtulot säännöllisesti ja 3) hillitä valtion ja veronmaksajien maksettavaksi tulevaa osuutta yrittäjien eläkkeistä.

Yrittäjien alivakuuttamiseen puuttuminen

Yrittäjien työtulot ovat olleet laskusuunnassa jo jonkin aikaa. Eläkealaa valvova Finanssivalvonta tarkasteli viime vuonna YELin toimeenpanoa ja totesi, että aloittavien yrittäjien työtulot ovat useimmiten liian alhaisella tasolla suhteessa yrittäjien työpanokseen. Eläkeyhtiöt saivat Finanssivalvonnalta myös palautetta siitä, että ne eivät ole tehneet riittävää kokonaisharkintaa ja että yrittäjien työtuloehdotuksille on annettu liikaa painoa. Käytäntö on johtanut väärinkäsitykseen, että yrittäjä päättää itse työtulonsa tason.

Ongelmana eivät ole pienituloiset tai osa-aikaiset yrittäjät, joilla työtulo on luonnollisesti alhaisella tasolla. Lakimuutoksella halutaan sen sijaan puuttua niihin työtuloihin, jotka eivät vastaa työpanoksen arvoa. Yrittäjän elintaso saattaa olla korkeakin ja jos jotain sattuu, minimi-YELin perusteella myönnettävät etuudet (esimerkiksi sairauspäiväraha ja työkyvyttömyyseläke) eivät riitä turvaamaan toimeentuloa.

Mutta mitä lääkkeeksi asian korjaamiseksi? Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työtulon tulisi vastata yrittäjän toimialan palkkamediaania. On kuitenkin huomioitava, että työtuloon vaikuttavat edelleen muutkin asiat, joten eläkeyhtiöiden on käytettävä kokonaisharkintaa ennen työtulon vahvistamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien yksilöllinen tilanne otetaan huomioon. Huomioitavia seikkoja ovat esimerkiksi yrittäjän kokemus alalta, osa-aikainen yrittäjyys, kausiluontoisuus jne.

Työtulojen säännöllinen tarkistaminen

Jos laki hyväksytään, yrittäjän työtulo ja siis koko sosiaaliturvan taso tarkistetaan kolmen vuoden välein. Silloinkin vertailukohteena käytetään mediaanipalkkaa, mutta yrittäjille annetaan edelleen mahdollisuus tulla kuulluksi. Eli samaa kokonaisharkintaa tehdään näissäkin tilanteissa. Työtulon tarkistamisella halutaan varmistaa, että työtulo on oikealla tasolla läpi yrittäjätoiminnan.

Työtulo vaikuttaa muun muassa yrittäjän sairauspäivärahaan, vanhempainpäivärahaan, koulutukseen ja eläkkeeseen. Kukaan ei halua ajatella sairastuvansa tai joutuvansa työkyvyttömäksi. Näinkin valitettavasti voi käydä, ja YEL tarjoaa silloin elinikäisen turvan. YEL on nimenomaan vakuutus. Ei sijoitus.

Valtion ja veronmaksajien maksuosuuden hillitseminen

YELissä ei rahastoida varoja, vaan samana vuonna kerätyt YEL-maksut maksetaan samana vuonna ulos eläkkeinä jo työeläkkeellä oleville yrittäjille. Kerätyt rahat eivät tosin riitä, ja valtio osallistuu yrittäjäuransa jo päättäneiden yrittäjien eläkkeiden maksamiseen koko ajan kasvavalla osuudella. Tällä hetkellä valtion osuus on noin 350 miljoonaa euroa vuositasolla.

Suomen eläkejärjestelmässä eläkevakuuttaminen hoidetaan kollektiivisesti. Ajatuksena on, että kaikesta työstä maksetaan eläkettä eli kaikki työssä käyvät kerryttävät omaa eläkettään. Tähän kelkkaan halutaan saada myös yrittäjät mukaan. Kehitys eläkejärjestelmätasolla on 2000-luvulla yleisesti mennyt nimenomaan siihen suuntaan, että eläkekertymän perustaa halutaan monipuolistaa ja siten turvata työeläkkeen ansainta yksilötasolla. Nykyään muun muassa opiskeluajalta ja vanhempainvapaista kertyy vähän eläkettä, myös yrittäjille.

Miten tämä kaikki vaikuttaa yrittäjien arkeen?

Julkisuudessa on paljon keskusteltu siitä, että muutoksen myötä monien yrittäjien YEL-maksut nousevat ja tämä aiheuttaa monille ongelmia. On esitetty arvioita, että moni joutuisi jopa lopettamaan yrittäjätoimintansa.

Huoli on ymmärrettävä ja siksi työtulon määrittämisessä käytetään jatkossakin kokonaisharkintaa. Kuitenkin niin, että kriteerit ovat jatkossa selkeämmät (alan mediaanipalkka paaluna), jotta samalla varmistetaan yrittäjien tasavertainen kohtelu.

Eläkeyhtiöiden intressissä on vahvistaa yrittäjien työtulot lain näkökulmasta oikealle tasolle ja niin, että kaikkia yrittäjiä kohdellaan tasavertaisesti. Näissä pyrkimyksissä tarkennettu lainsäädäntö auttaa ja selventää asioita sekä meille että asiakkaillemme.

Oikein mitoitettu YEL-työtulo tarkoittaa sitä, että yrittäjällä on läpi yrittäjyyden sosiaali- ja eläketurva sellaisella tasolla, että mahdolliset muutokset elämäntilanteissa (ylä- ja alamäissä) eivät tuota ikäviä yllätyksiä tai kohtuuttomia taloudellisia ongelmia. Yrittäjä voi siis keskittyä olennaiseen eli yrittämiseen ja elämiseen. Tämä on korostamisen arvoinen asia, joka on tällä hetkellä jäänyt keskustelussa vähälle huomiolle.

Veritaksessa on aina vannottu henkilökohtaisen palvelun nimeen. Asiakkaamme voi jatkossakin keskustella oman yhteyshenkilön kanssa eli neuvontaa saa jatkossakin ja matalalla kynnyksellä. Kanavan ja hetken voi valita itse.

*

Jäikö kysyttävää? Lähetä meille kysymyksesi osoitteeseen viestinta(at)veritas.fi. Kokoamme YEL-uudistukseen liittyvät kysymykset ja vastaukset verkkosivuillemme.

Lue myös:

Avainsanat:

Henkilökuva Veritaksen asiakkuusjohtaja Staffan Åbergista.

Staffan Åberg

  • Eläke- ja vakuutuspalvelujohtaja