Muutos on läsnä kaikkien elämässä tänä keväänä. Yrityksissä poikkeustilanteeseen on jouduttu mukautumaan monin eri tavoin, ja toimintoja on pitänyt sopeuttaa.
Poikkeusolosuhteet vaativat myös ajattelutavan muutoksia. Kuuluisa pakko ajaa eteenpäin yksittäisten työtehtävien lisäksi kokonaista yhteiskuntaa.
Koronavirusta koskevan uutisoinnin lomasta on vaikea löytää positiivisia aiheita. Miten tilannetta voisi kuitenkin yrittää lähestyä myönteisestä kulmasta omassa toiminnassa, ja mitä voisimme oppia uusista käytännöistä ja hyödyntää niitä myös tulevaisuudessa?
Positiivista kehitystä kriisin seurauksena
Työnteko, ostaminen ja liikkuminen muuttuivat yhdessä maaliskuisessa yössä, ja vaikutuksia on jo selvästi nähtävissä niin kulutuskäyttäytymisessä kuin ilmastossa.
Etätyöhön ja -palavereihin siirtymisen onnistuminen auttaa näkemään, että matkustaminen paikasta toiseen ei ole aina tarpeellista, vaan monet asiat voi hoitaa tehokkaasti ja ympäristöystävällisemmin erilaisilla verkkoalustoilla. Löydetään ehkä aivan uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa. Vapaa-aikaa jää enemmän ja työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on joustavampaa.
Muutkin ”etä”toiminnot, kuten verkkokauppa, saivat samanlaisen kasvusysäyksen kuin etätyö. Yhä useammat yritykset ovat kehittäneet verkkotarjontaansa kriisin seurauksena, ja myös useammat ihmiset ovat alkaneet ostaa verkkokaupoista.
- Etätyötä teki vähintään viikoittain noin 14 % ja päivittäin 3 % palkansaajista vuonna 2018 Työolobarometrin mukaan, kun nyt luku on noussut lähes 60 prosenttiin suomalaisista työntekijöistä.
- Ruokaverkkokaupassa myynti on jopa yli kolminkertaistunut viime vuoteen verrattuna.
- Intian suurimmissa metropoleissa, kuten Delhi ja Mumbai, ilmansaasteiden määrä on laskenut 40–50 % viime vuoteen verrattuna.
Tulevaisuuteen panostamisen aika on nyt
Kriisitilanteessa on mahdollista havaita korjausliikkeitä vaativia osa-alueita niin yhteiskunnallisesti kuin omassakin toiminnassa. Nyt on siis hyvä aika uuden visioinnille ja yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Matkailuala on yksi pahimmin kärsivistä aloista juuri nyt, mutta siinäkin voi ajatella olevan kyse painopisteiden siirtymisestä: kotimaan ja lähialueiden matkustus tulee varmasti jatkossa lisääntymään.
Sen lisäksi, että saimme äärimmäisen muistutuksen hygienian ja hyvän vastustuskyvyn merkityksestä sekä ulkoilun ja luonnon tärkeydestä hyvinvoinnille, nämä ajat opettavat meitä myös ihmissuhteista, solidaarisuudesta ja yhteistyöstä. Tärkeisiin perusarvoihin, kuten terveys, luonto ja sosiaaliset suhteet, kannattaa jatkossakin investoida.
Yksi hieno esimerkki tilanteen kääntämisestä positiiviseksi tulee Pakistanista: kymmeniä tuhansia työttömäksi jääneitä on päässyt valtion toimesta ilmastonmuutoksen torjumiseksi aloitettuun puunistutusurakkaan ympäri maata. Suomessakin tarvitaan kausityöläisiä maatalouteen ja luonnonvara-alalle.
Terveydenhuoltoon on kaivattu ja haettu panostusta jo kauan, ja nyt varmasti kehysriihenkin päätöksien taustalle saatiin uusia näkökulmia sote-palvelujen ja lääkehuollon parantamiseksi. Lakiin halutaan myös kirjaus suojavarusteiden varmuusvarastoinnista. Tutkimukseen ohjataan toivottavasti lisävaroja, ja uusia digitaalisia ratkaisuja onkin kehitteillä monilla eri aloilla, esimerkiksi sovelluksia koronalle altistuneiden tunnistamiseen ja pandemian ennustamiseen liikkumisdataa hyödyntäen.
Viestinnän ja varautumisen merkitys kriiseissä
Viestinnän merkitys korostuu kriisiaikoina, mutta viestinnän ja varautumisen tehostamisesta voidaan oppia myös niiden ulkopuolella. Kriisiviestinnän suunnitelmassa varaudutaan siihen, kuka viestii, missä kanavassa, ja kuinka varmistetaan työntekijöiden tiedonsaanti. Kriisin kohdatessa vaaditaan nopeita reaktioita, ja siksi varautumissuunnitelma on hyvä olla olemassa.
Viestinnällisestä näkökulmasta katsottuna hyvän varautumisen kautta hyvin hoidettu kriisiviestintä voi jopa parantaa yrityksen mainetta. Avoin vuorovaikutus on tärkeää sekä yrityksen sisällä että ulospäin.
”Selkeys ja säännöllisyys viestinnässä ovat Veritaksessa kantaneet hedelmää. Huhtikuun lopussa tehdyn koronaepidemian aiheuttamaan poikkeustilanteeseen liittyneen kyselyn mukaan 93 % veritaslaisista kokee saavansa riittävästi tietoa”, kertoo henkilöstöjohtaja Jenni Kosunen.
”Toimitusjohtajan ja riskienhallintapäällikön viikoittaiset tilannekatsaukset ovat kasvattaneet uskoa siihen, että tästäkin tilanteesta selvitään yhdessä. Lisäksi kaiken korona-aiheisen viestinnän nostaminen esiin intranetissä omalle etusivun palstalleen on varmasti lisännyt selkeyttä ja tunnetta siitä, että tietoa on ja se päivittyy jatkuvasti.”
Nykyisessä tilanteessa epävarmuutta on voitu vähentää viestimällä kaikille työntekijöille selkeästi uudet ohjeistukset poikkeustilaan liittyvistä käytännöistä, esimerkiksi hygieniasta, etätyöstä ja matkustuksesta.
Sairaanhoitajaliiton kyselyn mukaan epäselvä ohjeistus on huolettanut sairaanhoitajia: suuri osa vastanneista on huolissaan hoitohenkilökunnalle annetun ohjeistuksen selkeydestä ja yhtenäisyydestä, ja vastauksista paljastuu pelko, ahdistus ja epävarmuus.
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen korostaa Kuntarahoituksen haastattelussa varautumissuunnitelman tehneen ja ennakoivan organisaation parempia mahdollisuuksia selvitä jatkossakin sellaisesta ”villistä kortista” kuten koronaepidemia. Hän kehottaa miettimään yrityksen toiminnan kivijalkoja – esimerkiksi henkilöstö, toimitilat, asiakkaat, tuotteet ja alihankkijat – ja varasuunnitelmaa jonkin kivijalan pettäessä.
Tämäkin poikkeustilanne opettaa meitä varautumaan seuraavaan.
