Kari Vatanen

Sijoitusmarkkinoilla on edessään korkeampien korkojen vakiintumisen vuosi 2023

Kari Vatanen

12.1.2023, Blogi

Sijoitusmarkkinoilla ja maailmantaloudessa koettiin monia negatiivisia yllätyksiä vuoden 2022 aikana. Toivo maailmantalouden palautumisesta pandemiaa edeltäneelle kasvu-uralle karisi kevään aikana, kun Venäjä aloitti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssotansa. Sodan seurauksena energian ja ruoan maailmanmarkkinahinnat lähtivät voimakkaaseen nousuun ja aiheuttivat odottamattoman nopean inflaation kasvun loppuvuoden aikana.

Inflaatio oli herännyt jo ennen sodan alkua, kun pandemiakriisistä toipumiseen tarkoitetut mittavat raha- ja finanssipoliittiset elvytyspaketit tukivat kulutuskysyntää ja globaalit toimitusketjut kärsivät samanaikaisesti koronarajoituksista. Sodan alkamisen myötä koettiin inflaation toinen tuleminen, kun pelko fossiilisen energian ja viljan tarjonnan äkillisestä vähenemisestä välittyi nopeasti kyseisten hyödykkeiden hintoihin. Vastaavaa inflaatiota ei ole teollistuneissa länsimaissa koettu 1980-luvun alun jälkeen.

Nopeasti kohoava inflaatio yllätti keskuspankit Atlantin molemmin puolin ja äärimmäisen elvyttävää rahapolitiikkaa jouduttiin kääntämään ennakoitua nopeampaan tahtiin kiristävään suuntaan. Yhdysvaltojen keskuspankki aloitti ohjauskorkonsa nostot keväällä ja kiihdytti tahtiaan vuoden loppua kohti nostaen ohjauskorkoa 4,25 prosenttiyksikköä vuoden aikana. Euroopan keskuspankin koronnostot alkoivat vasta syksyllä ja nostoja ehti kertyä 2,5 prosenttiyksikköä.

Makrotalouden kehitys vuoden 2023 aikana

Yhdysvaltojen kokonaisinflaatio on todennäköisesti jo saavuttanut huippunsa viime syksyn aikana. Kulutustavaroiden hintojen nousun ajama inflaatio on jo vähenemässä globaalien toimitusketjujen aiempien vaikeuksien helpottaessa. Sen sijaan energian ja ruoan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio tulee pysymään pidempään aiempia vuosia korkeammalla tasolla, mikä johtuu palvelusektorin ja vahvan työllisyystilanteen aiheuttamasta palkkojen noususta.

Euroalueella kokonaisinflaatio lähti voimakkaaseen kasvuun ensin energian ja sitten myös ruoan maailmanmarkkinahintojen vetämänä. Kokonaisinflaatio tulee edelleenkin vaihtelemaan hyödykkeiden hintamuutosten tahdissa. Pohjainflaatio on lähtenyt nousuun huomattavasti hitaammin, mutta se tulee todennäköisesti vielä jatkamaan nousuaan varsinkin, jos palkkojen nousukierre lähtee kevään aikana liikkeelle. Vahvana pysynyt työmarkkina tukee pohjainflaation nousua, mutta heikkenevä talouskehitys voi aikanaan sitä laskea, mutta tämä tuskin ehtii tapahtua tämän vuoden puolella.

Voimakas elinkustannusten nousu kurittaa kulutuskysyntää erityisesti Euroopassa, jossa palkkainflaatio ei ole lähtenyt Yhdysvaltojen tavoin nousuun. Talouskasvu kärsii kulutuskysynnän hidastuessa, mutta yllättävänkin vahvana pysynyt työllisyystilanne voi jatkuessaan tukea taloutta. Energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun hellittäminen voi osaltaan tukea kuluttajien luottamuksen palautumista ja tuleva taantuma voi jäädä hyvin maltilliseksi. Talouskasvu tulee riippumaan hyvin vahvasti inflaation ja työllisyystilanteen kehittymisestä.

Keskuspankkien toiminta vuonna 2023

Yhdysvaltain keskuspankin ohjauskorot voivat jo olla saavuttaneet huippunsa, mikäli energiahyödykkeiden hinnat eivät enää merkittävästi nouse ja kokonaisinflaatio jatkaa laskuaan. Muutoin ohjauskorko saavuttanee huippunsa viimeistään kevään aikana. Kokonaisinflaatiota jähmeämpi pohjainflaatio laskee hitaammin ja se saa keskuspankin pitämään ohjauskorkoja korkeina koko vuoden ajan. Keskuspankki jatkaa taseensa asteittaista pienentämistä, mikäli vakavan taantuman uhka vältetään.

Euroopan keskuspankki (EKP) lupasi jatkaa 0,5 prosentin koronnostojaan vielä alkuvuoden kokouksissaan ja nouseva pohjainflaatio tukee tätä. Energian hintojen tasoittuessa kokonaisinflaatio voi lähteä laskuun ja se rajoittaisi EKP:n nostotarpeet kahteen kokoukseen eli yhteensä 1 prosenttiyksikköön. Myös euroalueella pohjainflaatio tasoittuu aikaisempaa korkeammalle tasolle, mikä pitää ohjauskorot korkeampana koko vuoden ajan. Keskuspankin taseen asteittainen pienentäminen jatkuu, jos euroalueen taloustilanne sen sallii.

Sijoitusvuosi 2023 eri omaisuusluokkien näkökulmasta

Korkosijoittaja kärsi vuonna 2022 markkinakorkojen mittavasta noususta, mutta samalla päättyi myös historiallinen negatiivisten korkojen aikakausi. Alkaneeseen vuoteen 2023 korkosijoittaja lähtee huomattavasti edellisvuotta houkuttelevimmilta tuottotasoilta. Markkinakoroissa voi olla vielä alkuvuoden aikana nousupaineita, jos keskuspankit jatkavat toimiaan rahapolitiikan kiristämiseksi. Silti suurin osa markkinakorkojen noususta on jo takanapäin ja korkokäyrät alkavat mukautua keskuspankkikorkojen nykyisiin tasoihin varsinkin, jos talouden taantuma jää maltilliseksi. Korkotuotto alkaa jo mukavasti kompensoida korkojen maltillisesta noususta aiheutuvaa riskiä vuoden aikana.

Luottoriskisijoittaja kärsi vuonna 2022 luottoriskilisien kasvusta, joka laski luottoriskisijoitusten arvoa. Luottoriskillisissä korkosijoituksissa sekä korot että luottoriskimarginaalit nousivat merkittävästi vuoden aikana ja hajautuksen puuttuessa niiden yhteisvaikutus markkina-arvostuksiin löi luottoriskisijoittajaa molemmille poskille. Vuoteen 2023 luottoriskisijoittaja lähtee merkittävästi edellisvuotta korkeammilta tuottotasoilta, jotka tarjoavat hyvän kompensaation mahdollisille luottoriskitapahtumille talousympäristön heiketessä. Tasoittuvan inflaation ja maltillisen taantuman ympäristössä luottoriskisijoitukset voivat tarjota sijoittajille kuluvan vuoden aikana jopa kaksinumeroisia tuottoja.

Osakesijoittaja kärsi vuonna 2022 osakemarkkinoiden laskusta. Nopeasti nousseet markkinakorot laskivat osakkeiden arvostuskertoimia ja erityisen voimakasta lasku oli edellisvuonna korkealle nousseiden teknologiaosakkeiden arvostuksissa. Aikaisempina vuosina vahvasti nousseiden kasvuosakkeiden hinnat putosivat maltillisen arvostustason arvo-osakkeita enemmän. Vuoteen 2023 osakesijoittaja lähtee edellisvuotta maltillisemmilta arvostustasoilta, mutta osakemarkkinoita painaa yritysten heikkenevä tuloskehitys taantuvassa talousympäristössä. Heikommassa talousympäristössä vahvan taseen ja hyvän kannattavuuden omaavat laatuyhtiöt pärjäävät muita paremmin. Laadukkaat arvoyhtiöt voivat jatkaa vielä tänäkin vuonna kasvuyhtiöitä parempaa tuottokehitystä. Kokonaisuudessaan osakemarkkinoiden tuottokehitys jäänee vuoden aikana vaimeaksi.

Epälikvideissä sijoituksissa arvostustasot ovat edelleenkin pysyneet vakaina mittavasta korkojen noususta huolimatta. Epälikvidien pääomasijoitusten hinnoittelu laahaa pörssisijoitusten perässä ja on oletettavaa, että korkojen nousu alkaa näkyä niissä negatiivisina arvonmuutoksina vuoden 2023 aikana. Tasaista kassavirtatuottoa tarjoavien kiinteistö- ja infrastruktuurisijoitusten markkina-arvostuksia on niin ikään tarpeen kirjata alas diskonttokorkojen noustessa, mutta kassavirtojen mahdolliset inflaatiokorotukset alkavat ajan kuluessa vaikuttaa positiivisesti näiden sijoitusten tuottoihin.

Keskuspankkien rahapolitiikan suunnanmuutos on kasvattanut korkosijoitusten houkuttelevuutta sijoituskohteina. Negatiivisten korkojen aikana instituutiosijoittajalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin roikkua mukana riskisijoituksissa ja hajauttaa sijoitussalkkuaan erilaisen riskiprofiilin ja likviditeetin omaaviin omaisuuslajeihin. Tätä tilannetta kuvasti markkinoilla monesti käytetty lyhenne TINA (There Is No Alternative).

Vuoden 2023 alussa likvidien korko- ja luottoriskisijoitusten tuottotasot ovat nousseet, joten ne ovat jälleen varteenotettava vaihtoehto instituutiosijoittajan salkussa. Vuonna 2023 markkinaympäristöä voikin luonnehtia paremmin termi TARA (There Are Reasonable Alternatives). Sen sijaan viime vuonna sijoitussalkkua hajauttaneet epälikvidit sijoitukset voivat kärsiä viiveellä tapahtuvista arvojen laskusta korkojen nousun vuoksi.

Kari Vatanen

Kari Vatanen

  • Sijoitusjohtaja