Yksinäisyys on yksi vakavimmista kansantaudeistamme, sillä se saattaa ihmisen alttiiksi sairauksille, psyykkiselle pahoinvoinnille ja joissain tapauksissa jopa ennenaikaiselle kuolemalle. Suomessa noin neljä prosenttia yli 15-vuotiaasta väestöstä kokee jatkuvaa yksinäisyyttä tai kokee olonsa yksinäiseksi suurimman osan ajasta. Keinoja yksinäisyyden torjumiseen on kuitenkin olemassa. Yksinäiselle tärkeintä olisi huolehtia itsestään ja saada apua.
Yksinäisyys koskettaa ilmiönä kaikkia yhteiskunta- ja ikäluokkia: tutkitusti kaikista yksinäisimmiksi itsensä kokevat yli 74-vuotiaat, mutta myös nuorten yksinäisyydestä ja syrjäytymisestä on keskusteltu julkisuudessa viime vuosina paljon. Yksin asuminen ja yksinyrittäjyys lisäävät yksinäisyyden riskiä.
Verkostoituminen torjuu yrittäjän yksinäisyyttä
Yksinäisyyden tunne ei aina välttämättä kumpua pelkästään siitä, että on kokonaan ilman ystäviä tai perhettä, vaan kyseessä voi olla myös tuen puuttuminen jollakin tietyllä elämän osa-alueella. Yksinyrittäjiä on jo yli puolet Suomen yrittäjistä. Heillä on suurempi riski kokea olonsa yksinäiseksi kuin isommissa yrityksissä työskentelevillä esimerkiksi sen vuoksi, että heistä monet kokevat verkostoitumisen hankalaksi. Verkostoituminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeää, sillä se ei tue ainoastaan liiketoiminnan kehitystä, vaan vaikuttaa suoraan yrittäjän itsensä hyvinvointiin.
Koronapandemia on toki vaikeuttanut verkostoitumista entisestään, mutta etäapua on silti tarjolla. Vertaistukea muilta yrittäjiltä voi yhä saada muun muassa erilaisten yrittäjäjärjestöjen ja -klubien kautta. Nykyään on tarjolla runsaasti coworking-tiloja, joissa töitä voi tehdä muiden kanssa samassa tilassa pandemian hellitettyä. Yksinyrittäjät voivat myös lyöttäytyä toistensa seuraan ja järjestää esimerkiksi yhteisiä etätyösessioita, vaikka toimialat olisivat erilaiset eikä liiketoiminnallista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä.
Pienillä asioilla voi olla suuri merkitys
Verkostoitumisen lisäksi yrittäjän on tärkeä muistaa huolehtia itsestään. Moni yrittäjä tekee pitkää päivää, eikä oma jaksaminen ole ensimmäisenä mielessä. Koronapandemia on entisestään vaikeuttanut monien yrittäjien tilannetta.
”Me Veritaksessa kuulemme liian usein yrittäjien kertovan, että he ovat laiminlyöneet oman turvansa ja hyvinvointinsa. Muistutamme siksi aina, että omaan hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Se on pitkäjänteinen investointi omaan ja yrityksen tulevaisuuteen”, Veritaksen työkykyasiantuntija Minna Bliss kertoo.
Veritaksen verkkosivuilla on työkykyriskiä arvioiva laskuri, jonka avulla yrittäjä voi kartoittaa tilanteensa ja arvioida, kuinka suuri työkyvyttömyysriski hänellä on.
”Laskurin avulla voi katsoa, kuinka paljon pienikin positiivinen muutos elintavoissa laskee työkyvyttömyysriskiä.”
Yrittäjät ovat tervetulleita myös Veritaksen järjestämiin koulutuksiin. Touko-kesäkuussa järjestetään webinaareja esimerkiksi yrittäjän hyvinvoinnista, jaksamisesta ja mielen kuormittumisesta.
Bliss muistuttaa, että pienillä asioilla arjessa voi olla suuri merkitys hyvinvointiin. Yrittäjäntyön joustavuudesta kannattaa ottaa kaikki irti oman hyvinvoinnin varmistamiseksi: ensiavuksi työtä voi tauottaa vaikkapa ulkoilulla tai ruuanlaitolla. Sosiaaliseen mediaan sukeltamalla saattaa löytää kohtalotoverien keskusteluita. Joskus oloa saattaa hetkellisesti helpottaa myös yrittäjäkollegan tekemä YouTube-video tai blogi.
”Jokainen ihminen voi osaltaan auttaa yksinäisyyden vähentämisessä. Lämmin hymy ja ystävälliset sanat kantavat pitkälle. Ne voivat pelastaa toisen ihmisen päivän.”
