Vastuullisuuden merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja vastuullisuusasiat huomioidaan nykyään olennaisena osana yritystoimintaa. Mutta toteutuuko ympäristövastuu suomalaisten yritysten arjessa ja perustoiminnassa?
Kulutuspäätökset tehdään yhä useammin sen perusteella, miten vastuullinen tuote, palvelu tai yritys on. Huonomaineisimpien yritysten listalla ovat jatkuvasti yritykset, jotka ovat tavalla tai toisella luistaneet yritysvastuullisuudestaan, kuten esimerkiksi Luottamus & Maine 2019 -tutkimus osoittaa.
Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeää kaikille, mutta kuluttajien ja yritysten näkökulmat eroavat toisistaan
Climate Circle ry:n ja Taloustutkimuksen ilmastovastuuraportin mukaan 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että erityisesti yritykset tekevät liian vähän ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yle Luonnon kyselyn mukaan suomalaisten mielestä luonto ja ympäristö ovat talouskasvua tärkeämpiä.
Finnish Business & Societyn eli FIBSin tekemässä tutkimuksessa yritykset vuorostaan suhtautuivat epäuskoisesti kuluttajien ja yritysten vapaaehtoisten toimien merkitykseen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi ja haluaisivat taustatukea lainsäätäjiltä. Ilmastonmuutos koettiin kuitenkin tärkeämmäksi vastuullisuuden painopistealueeksi kuin eettisyys ja kiertotalous.
Miten suomalaiset yritykset ovat huomioineet ympäristövastuunsa ja miten se näkyy niiden toiminnassa?
KTI Kiinteistötieto Oy on hiljattain julkaissut tuoreen version Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksestaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on tämänkin raportin aiheena, ja syystä. Rakennukset tuottavat yli 30 prosenttia Suomen vuotuisista päästöistä.
Veritas on ollut yksi raportin mahdollistajista ja mukana sen taustatyössä. Kiinteistöjohtaja Peter Karlssonin mukaan pyrkimyksenä on merkittävästi pienentää yhtiön kiinteistöjen hiilijalanjälkeä jo melko nopealla aikataululla.
”Ensimmäinen askel on, että ostamamme sähkö on jo tuotettu uusiutuvalla energialla, ja kaukolämmössä pyritään nyt samaan”, Karlsson sanoo.
Katsauksen mukaan esimerkiksi Senaatti käyttää kaikissa omistamissaan kohteissa uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköä ja Nordea Henkivakuutus Suomi asennutti koko asuntokantaansa vettä säästävät vesikalusteet.
Finanssialalla puolestaan on selvitetty, miten ilmastoon liittyviä suosituksia on alettu noudattaa. Suomen Pankin tilasto pankkien ja operaattoreiden lähettämistä verkkolaskuista osoittaa, että hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet yli 8 miljoonaa kiloa paperilaskuihin verrattuna.
S-ryhmä palkittiin keväällä Suomen vaikuttavimpana kestävän kehityksen toimijana Suomen Kestävän kehityksen toimikunnan toimesta. S-ryhmä on vastuullisuusohjelmassaan sitoutunut mm. kierrättämään 80 prosenttia jätteistä uusiksi raaka-aineiksi vuoden 2025 loppuun mennessä. Tämän vuoden konkreettinen teko on aurinkopaneelien asentaminen noin 40 S-ryhmän toimipisteen katolle.
Mainostoimisto Avidly on arvioituttanut hiilijalanjälkensä tavoitteenaan vähentää päästöjä kolmanneksella vuoden 2019 aikana. Toimenpiteisiin kuuluu mm. ympäristöystävällisiä liikkumistapoja, työsuhdepyöriä, etäpalaverien suosimista ja lentopäästöjen mitätöintiä, mukaan lukien pyöräilijöiden ja joukkoliikennettä käyttävien työntekijöiden palkitseminen.
Pienistä teoista iso puro
Ympäristö ja ilmastonmuutos ovat juuri nyt vastuullisuusasioiden kärkikastia. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien ilmasto-oppaassa luetellaan yksinkertaisia, päivittäin toteutettavia tapoja, joilla voi osallistua ilmastonmuutoksen torjumiseen omassa yritystoiminnassa. Kategorioista löytyvät esimerkiksi jätteiden lajittelu, toimistotyöskentely, veden käyttö ja hankinnat, ja niiden alta yksityiskohtaisia toimenpiteitä. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä ympäristön puolesta teet tai suunnittelet omassa yritystoiminnassasi?
