Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt yli kolmanneksen kymmenessä vuodessa. Eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä on kuitenkin kasvanut, ja varsinkin nuoremmissa ikäryhmissä mielenterveyden ongelmista johtuva työkyvyttömyys on lisääntynyt. Mikä kaikki voi kuormittaa työntekijää ja lopulta johtaa työkyvyttömyyteen, ja miten työkykyongelmia voidaan ehkäistä?
Työkyky yleisesti on monitahoinen kokonaisuus, johon vaikuttavat niin työyhteisön ilmapiiri kuin monenlaiset psykososiaaliset kuormitustekijät, jotka voivat liittyä työelämän lisäksi myös yksityiselämään tai yleiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Työntekijän jaksamista olisi tärkeä tukea jo ennen ongelmien ilmaantumista, minkä vuoksi asiaa pyritään edistämään lainsäädännönkin avulla.
Epävarmuus ja jatkuvan tehokkuuden vaatimus koettelevat työhyvinvointia
Koronaviruspandemia on tehnyt viimeisen parin vuoden monen yrityksen ja niiden työntekijöiden tulevaisuudesta epävarman. Epävarmuus esimerkiksi työelämän tai oman työnantajan tai yrityksen suunnasta voi olla yksi huomattava syy työntekijän uupumiselle. Selkeä kuva työnantajayrityksen tulevaisuudesta tai oman uran tulevaisuudesta luo turvan tunteen, joka tukee jaksamista. Ongelmaksi muodostuu usein se, että mielenterveyttä kuormittavat asiat eivät tule yksin ja kumuloituvat helposti.
”Työuupumuksen syyt voivat olla hyvin yksilöllisiä, vaikka joitakin megatrendejä on toki poimittavissa. Selkeästi on jo tiedostettu työolosuhteisiin ja johtamiseen liittyvät teemat”, Veritaksen ylilääkäri Hanna Elonheimo kertoo.
Veritaksen asiakkuusjohtaja Mika Paanasen mukaan painavat vaateet tehokkuudelle ja työpäivää venyttävälle tavoitettavuudelle koettelevat työntekijöiden jaksamista ja varsinkin kuormituksesta palautumista.
”Korona-aikana työyhteisön tuki on saattanut hävitä, kun monet ovat joutuneet äkisti poistumaan tutusta tiimistä yksin etäyhteyksien päähän. Lisäksi kotona keittiönpöydän ääressä työskennellessä voi olla hankalaa erottaa työ- ja vapaa-aikaa toisistaan”, Paananen pohtii.
Työkykyjohtaminen ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä
Työkykyjohtaminen tarkoittaa työnantajan toimia, joilla työntekijöiden terveyttä, jaksamista ja hyvinvointia tuetaan. Sanana “työkykyjohtaminen” voi kuulostaa hieman juhlalliselta. Oleellista kuitenkin on, että työkyky on johdon normaalilla asialistalla yhtenä elementtinä ja että konkreettisia toimia myös tehdään.
”Se kertoo ihmisille, että heidän jaksamisellaan ja osaamisellaan on iso merkitys yrityksen tuottavuudelle ja tulevaisuudelle”, Paananen toteaa. ”Työkykyasioiden esillä pitäminen ja avarakatseinen havainnointi on kuitenkin työyhteisössä jokaisen tehtävä, ei pelkästään johdon.”
Jaksamista, motivoitumista ja tuottavuutta parantavien muutosten ei siis aina tarvitse tulla ylhäältä alaspäin. Paanasen tiedossa on paljon esimerkkejä siitä, miten työntekijät ovat oma-aloitteisesti tuoneet esille ongelmia ja ratkaisuehdotuksiaan niihin, ja tämä on saanut yrityksessä positiivisen muutoksen aikaan. Avoin keskustelukulttuuri ongelmallisten asioiden ympärillä onkin tärkeää työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Myös vaikeista asioista pitää pystyä puhumaan ilman, että tulee leimatuksi.
”Esimerkiksi työuupumusta pitäisi pystyä käsittelemään työyhteisössä yhtä helposti kuin vaikkapa selkävaivoja. Se, että kaikilla on jossain vaiheessa uraansa vaikeuksia työkyvyn ylläpitämisen kanssa, olisi tärkeää hyväksyä ja myöntää ääneen”, Paananen linjaa.
”Avoin ilmapiiri sekä keskusteluyhteys esimiehen kanssa ovat tärkeitä, jotta ongelmiin voidaan puuttua ajoissa”, Elonheimo komppaa.
Työeläkeyhtiö ja työterveyshuolto tukevat yrittäjää
Elonheimon mukaan työkykyjohtamisen tärkeyteen on herätty jo yleisesti, ja sen kehittäminen jatkuu monella sektorilla. Lakisääteiset työterveyshuollon toimenpiteet riittävät kattamaan työkyvyttömyyden ehkäisemisen tarpeita silloin, kun työkyvyn menettämisen riski on ajankohtainen.
”Yrittäjän kannattaa hyödyntää työterveyshuollon ammattitaitoa ja keskustella sen kanssa sairaudenhoidon ja työkyvyn edistämisen työnjaosta”, Elonheimo neuvoo. ”Erilaiset yhteistyön muodot työterveyshuollon kanssa, kuten varhaisen tuen malli, ovat keskeisessä asemassa, ja tätä on pyritty tukemaan myös lainsäädännöllisin toimin.”
Työkykyjohtamiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen on hyvä olla selkeä keinovalikoima jokaisessa yrityksessä. Yhteydenotto työterveyshuoltoon on hyvä ykköskeino, ja muut työkalut on hyvä miettiä yrityksen oman kulttuurin ja mahdollisuuksien pohjalta. Esimerkiksi kuulumisten kysyminen ja niiden kuunteleminen ei vaadi budjettia, ja harva asia voittaa ymmärtävän kollegan kanssa keskustelemista, kun on kyse työhyvinvoinnista. Tämän vuoksi varsinkin yksinyrittäjät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
”Työeläkeyhtiön tulee osaltaan etsiä ja tarjoilla keinoja työkyvyn ylläpitämiseen täysin yksin yrittäville”, Paananen sanoo. ”Tukiverkon voi löytää vaikkapa Veritaksen sivuilta, naapuritoimitilan yrittäjästä tai paikallisen yrittäjäverkoston kautta.”
”Työkyky on resurssi, jonka varassa työura tehdään, joten kunkin yrityksen kannattaa miettiä, millaisia satsauksia siihen tehdään”, Elonheimo toteaa.
